Akseli Gallen-Kallela (1865-1931): Kevät (1903)

Yliopiston hiilijalanjälki

blog

Vaasan yliopisto on mitannut hiilijalanjälkensä vuonna 2019.

Laskelma viitoittaa tietää hiilijalanjäljen pienentämiseen. Sama kaiku on askelten muissakin suomalaisissa korkeakouluissa. Ne ovat sopineet opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa hiilineutraaliustavoitteista.

Hiilineutraali 2030

Korkeakoulut tähtäävät hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, osa jo nopeammin. Tavoitteeseen sitoutuvat myös Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa hiilinieluihin. Hiilinieluja ovat metsämaa, puusto ja suot sekä merien ja muiden vesistöjen pintakerrokset.

Hiilijalanjälkilaskenta

Hiilijalanjäljen laskenta yleistyy vauhdilla, mutta yliopistoista on toistaiseksi saatavilla melko vähän vertailukelpoista tietoa. Vertailu edellyttäisi, että laskennassa on otettu huomioon samat päästöluokat samalla tavalla.

Eräät suomalaiset yliopistot sisällyttävät hiilijalanjälkilaskelmaansa myös opiskelija- ja henkilökuntalounaista aiheutuvat päästöt sekä kodin ja kampuksen välisistä matkoista aiheutuvat päästöt. Toiset yliopistot eivät sisällytä laskelmaansa näitä päästöjä, koska niiden ajatellaan perustuvan henkilökohtaisiin ja yliopistosta riippumattomiin valintoihin. Näin ajateltiin myös kestävän kehityksen työryhmässä, joka teki Vaasan yliopiston laskelman.

Korkeakoulujen hiilijalanjälkilaskennan periaatteista ja yhtenäistämisestä keskustellaan aktiivisesti UNIFI:ssa, Arenessa ja korkeakoulujen Finn-ARMA -verkostossa (Finnish Association of Research Managers and Advisors). Keskusteltavana on myös korkeakoulujen osake-, rahasto- ja muiden sijoitusten hiilijalanjäljen mittaaminen ja sisällyttäminen laskelmiin.

Vaasan yliopiston hiilijalanjälkeä alettiin laskea ensimmäistä kertaa viime syksynä. Tarkasteltavana olivat vuoden 2019 päästöt. Mallia otettiin tavoista, joilla hiilijalanjälki oli laskettu Turun yliopistossa ja Oslon yliopistossa. Mallia otettiin sekä päästöjen luokittelusta että laskentaperiaatteista.

Kasvihuonekaasuprotokolla

Käytetyin ympäristövaikutusten laskemiseen kehitetty standardi on GHG Protocol (Greenhouse Gas Protocol) eli Kasvihuonekaasuprotokolla. Myös Vaasan yliopiston hiilijalanjäljen laskennassa seurattiin Kasvihuonekaasuprotokollaa. Siinä päästöt jaetaan kolmeen luokkaan:

Scope 1 -luokkaan kuuluvat päästöt, joihin organisaatio voi suoraan vaikuttaa ja joita se voi helpoimmin itse kontrolloida. Päästöt syntyvät paikan päällä organisaation oman toiminnan seurauksena.

Scope 2 -luokkaan kuuluvat tuotannon ja muun toiminnan epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön kulutuksesta.

Scope 3 -luokkaan kuuluvat tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt eli kaikki epäsuorat päästöt. Niitä ovat muun muassa jäte- ja vesihuolto sekä tavaroiden hankinnan ja kuljetusten päästöt.

Vaasan yliopiston laboratorioista (VEBIC, Technobothnia) syntyvät päästöt ja yliopiston pakettiauton päästöt kuuluvat Scope 1 -luokkaan. Yliopistokampuksen ja -kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutus kuuluu Scope 2 -luokkaan. Suurin osa Vaasan yliopiston päästöistä kuuluu Scope 3 -luokkaan.

Vaasan yliopiston päästöt vuonna 2019: 1 321 494 kg CO2-ekv.

Laskennan tulokseksi saatiin, että vuonna 2019 Vaasan yliopiston hiilijalanjälki oli noin 1,3 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia.

Laskelmassa suurimmat päästölähteet olivat hankinnat (43 %), matkustaminen (22 %) ja kiinteistöt (16 %). Hankintoihin sisältyvät laitteet, huonekalut, toimistotarvikkeet ja paperi. Niiden suuri osuus vuoden 2019 laskelmassa selittyy informaation kokoamiseen ja tilastointitapaan liittyvillä seikoilla.

Lähivuosina on odotettavissa, että Vaasan yliopistossa suurimpia ovat kiinteistöistä, lounasruokailuista ja hankinnoista aiheutuvat päästöt. Hankintojen osuuden odotetaan olevan 25–30 prosentin luokkaa.

Päästöjen vähennystavoitteet

Koronaepidemian myötä etätyöskentely lisääntyi ja matkustaminen väheni radikaalisti. Vastaavasti matkoista aiheutuvat päästöt vähenivät radikaalisti vuosina 2020 ja 2021. Toimivien etäyhteyksien avulla lentämisestä ja muusta matkustamisesta aiheutuvat päästöt voidaan jatkossakin pitää alemmalla tasolla kuin vuonna 2019.

Tavoitteena voisi olla, että matkustamisen päästöt vähenevät jopa 30–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2019 verrattuna. Tämä on mahdollista, jos etäosallistumista suositaan silloin, kun se on mahdollista ja järkevää. Matkustamisen päästöistä leijonanosa, noin 80 prosenttia tulee lentämisestä.

Vaasan yliopiston kampushankeen myötä tilankäyttö tehostuu ja lämmitettäviä neliöitä on vähemmän. Kampushankkeeseen liittyen on suunnitteilla myös uusi energiajärjestelmä, jolla voitaisiin tuottaa uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeen. Jo vuoteen 2024 mennessä lämmönkulutuksen päästöt on mahdollista saada nollaan, jos siirrytään päästöttömään kaukolämpöön.

Vaasan yliopistossa jätehuoltoa ja puhtaanapitoa sekä ruokailua koskeva päästövähennystavoite voisi olla parinkymmenen prosentin luokkaa vuosikymmen loppuun mennessä verrattuna vuoden 2019 tasoon. Tähän on tähdättävä yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa muun muassa vähentämällä ruokahävikkiä ja muuta jätettä. Kirjastossa jo suositaan sähköisiä aineistoja ja suuntaus jatkuu vahvana.

Päästökompensaatio

Päästökompensaatio tarkoittaa hyvitystä, joka ostetaan tai toteutetaan korvauksena aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomalaiset korkeakoulut etsivät yhdessä päästökompensaatioon liittyviä ratkaisuja.

Kompensaatiot, kuten metsityshankkeet ja investoinnit muihin hiilinieluihin, ovat kuitenkin vasta vihonviimeinen keino tiellä hiilineutraaliuteen. Ensisijaisia keinoja ovat kulutuksen vähentäminen, energian ja luonnonvarojen säästäminen sekä kasvihuonepäästöjen vähentäminen uusiutuvalla energialla. On myös mahdollista hankkia sellaisia tuotteita ja palveluja, joiden hiilijalanjäljen on valmistaja tai myyjä jo kompensoinut.

Joku saattaisi ehdottaa, että korkeakoulujen tuottama uusi tieto ja osaaminen pitäisi lukea kasvihuonekaasujen kompensaatioksi. Ongelmana on, että uuden tiedon ja osaamisen päästövähennysvaikutusta voi olla hyvin vaikea, ellei mahdotonta, laskea: vähennys, jos sitä on, tapahtuu usein epäsuorasti ja mahdollisesti vasta vuosikymmenten kuluttua.

Yhdenlainen tieto ja osaaminen, kuten vähäpäästöisen teknologian kehittäminen ja entistä pienempään kulutukseen tyytyvän elämäntavan edistäminen, voivat vähentää päästöjä. Kaikki uusi tieto ja osaaminen ei kuitenkaan vaikuta näin. Voi käydä niinkin, että uuden tiedon avulla vähennetään päästöjä yhtäällä, kun taas toisaalla hiilijalanjälki vain kasvaa.

1 kommentti artikkeliin “Yliopiston hiilijalanjälki

  1. Hei Tommi,

    todella hienoa, että asiat etenee. Mekin EE-tiimissä tulemme entistä enemmän järjestämään tilaisuuksia kampuksella, vähennämme matkustamista, mutta joissakin tapauksissa kuten urheilujohtamisessa suurin osa osallistujista on pääkaupunkiseudulta, on järkevää viedä kouluttajat paikan päälle.
    Kun tulin yliopistolle n. 4 vuotta sitten kysyin uusien työntekijöiden tervetulotilaisuudessa kuinka yliopisto kierrättää. Vastausta en saanut. Nyt olisi aika, meillä on täällä kampuksella kymmeniä pikkukeittiöitä, joissa surutta heitetään kaikki jätteet samaan jäteastiaan. Keittiöiden kierrätys on pieni asia, mutta sillä on suuri merkitys jätehuollolle. Itse poljen Prisman muoviroskikselle viemään omat muovini. Uskon, että yliopisto löytää keinot, kuinka kierrätyksen voi hoitaa.
    Yliopiston hiilijalanjälkeä pystyy pienentämään monin keinoin. Olen itse miettinyt kuinka voisimme kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita käyttämään enemmän pyörää ja luopumaan jokapäiväisestä autolla ajamisesta.

    Luen erittäin mielelläni kirjoituksiasi.
    terkuin Eeva

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.