Nimekäs joukko amerikkalaisia yritysjohtajia ja Britannian johtava talouslehti Financial Times näkevät kauheuksia ympärillään. Kapitalismi on rikki. Moottori savuttaa ja käy epätasaisesti.

Kansainväliset talousjärjestöt ja keskuspankit voihkivat kapitalismin kehnoutta ja katsovat epätasa-arvon kasvua itkuisin silmin. Kapitalismia eivät ole naulaamassa ristiin vain pari hassua kommunistia ja ryhmä luonnonsuojelijoita, vaan mukaan rynnii vasaroineen kapitalistien ydinjoukko.

Business Roundtablen ja Financial Timesin mukaan yritysten tehtävät kaipaavat päivitystä. Enää ei riitä, että yritys tuottaa voittoa omistajille, vaan pitäisi kantaa vastuuta myös ympäristöstä, työntekijöistä ja yhteiskunnasta.

Samaan aikaan Suomessa Björn Wahlroos kuittaa puheet kapitalismin rikkoutumisesta hölynpölyksi . Hänen mielestään yrityksille ei voi antaa monia tehtäviä. Muuten järkevä liikkeenjohto käy mahdottomaksi.

Tarina on pähkinänkuoressa seuraava: Avoimessa taloudessa ja globaalissa kilpailussa pärjäävät yritykset, joiden kulurakenne on kunnossa eikä raskaampi kuin kilpailijoilla. Lisäksi tulojakin saisi tulla kilpailijoiden tahtiin ja mieluummin enemmän. Laaja yhteiskuntavastuu ei tällaiseen pukuun mahdu, vaan saumat uhkaavat ratketa ja yritykset kompuroida.

Wahlroosin mukaan kapitalistinen järjestelmä voi toimia vain, jos yritysjohdolle uskotaan selkeä tavoite: tehdä omistajille rahaa. Sitten toiminnalle voidaan asettaa rajoituksia, kuten minimipalkka, lapsityövoiman kieltäminen ja niin edelleen. Rajoitusten kautta valtio varmistaa, että tulos tehdään vastuullisesti.

Lisäksi tarvitaan kansainvälistä sääntelyä. Vero- ja sääntelykilpailu voivat tehdä yksittäisen maan hyvät aikeet tyhjiksi, jos keskeiset kilpailijamaat verottavat kevyemmin ja lepsuilevat rajoitusten kanssa.

Nähdäkseni suurin kysymysmerkki yritysten yhteiskuntavastuun laajentamisen perään piirtyy kuitenkin eri syystä kuin Wahlroos esittää. Yhteiskunnan kehittämisen tulee ensisijaisesti olla demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden käsissä. Kansanvalta vähenee, jos yhteiskunnallista vastuuta aletaan voimakkaasti ulkoistaa ja jättää yritysten tuloksen ja hyvän tahdon varaan.

Yritykset voivat silti kantaa yhteiskuntavastuuta monella tavalla. Ensimmäisenä mieleen tuleva tapa on työn tarjoaminen ja verojen maksaminen. Vastuullisuudella ylipäänsä on liiketoiminnassa kaksoisrooli: vastuullisuus rajoittaa ja tekee asioita mahdolliseksi.

Otetaan esimerkiksi ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos voi merkittävästi heikentää yritystoiminnan edellytyksiä kysynnän hiipumisen ja ympäristön tuhoutumisen vuoksi. Ensimmäisenä se kurittaa yrityksiä, jotka toimivat tulvista tai kuivuudesta kärsivillä alueilla. Niiltä vahinko uhkaa levitä moninaisten kytkösten ja riippuvaisuuksien kautta muualle.

Vastuullinen yritys pyrkii vähentämään ympäristöhaittoja ja kehittää toimintaansa ja tuotteitaan ympäristöä säästäviksi. Useimmat elleivät kaikki yritykset haluavat tulla tunnetuksi sellaisina. Samalla sana ”vastuullisuus” uhkaa kuitenkin kärsiä inflaation. Mitä tahansa voi kutsua vastuulliseksi, jos on riittävän häikäilemätön.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii fossiilisten polttoaineiden käytön ja muun kulutuksen vähentämistä. Lisäksi tarvitaan uusia teknologisia ja muita ratkaisuja. Se voi tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. ”Mutta ilmastonmuutoksen myönteiset taloudelliset vaikutukset ovat parhaimmillaankin vain ohimeneviä ja pahimmillaan kiihdyttävät ympäristötuhoa”, huomauttaa Pertti-talouskasvukriitikko ja lyö uutta naulaa kapitalismin ristiin.