Tämän epäluottamuksen taustalla on ennen muuta poliittisia eroja ja perussuomalaisten uuden puoluejohdon henkilöihin liittyviä syitä. Keskustan ja kokoomuksen johto on viitannut ongelmiin myös perussuomalaisten arvopohjassa. Perussuomalaiset ja siitä eronnut Uusi vaihtoehto -ryhmä ovat kuitenkin arvopohjaltaan kuin identtiset kaksoset.
Arvot ovat hyvinä ja tärkeinä pidettyjä ominaisuuksia, jotka ihanteina ja tavoitteina ohjaavat ihmisten tekoja ja organisaatioiden toimintaa. Vaikka arvoja ei aina erikseen mainita, vaikuttavat ne yksilöiden ja yhteisöjen toimintaan. Vaikutusvoimansa takia arvot ovat kovia faktoja, eivät pehmoilua.
Arvot ovat yhtäältä yksilöllisiä ja henkilökohtaisia ja toisaalta eri ryhmissä jaettuja. Tähän perustuu arvoristiriitojen mahdollisuus. Arvoja koskevat erimielisyydet yksilöiden välillä ja ryhmien välillä voivat saada ajattelemaan, että arvot ovat pohjimmaltaan subjektiivisia makuasioita. Jyrkimmän arvorelativismin mukaan kaikki arvot ovat suhteellisia.
Immanuel Kant oli arvorelativismin armoton kriitikko. Hänen mukaansa moraalinen toiminta perustuu oman järkemme säätämään moraalilakiin ja on velvollisuuden täyttämistä. Järjen lait ovat yleispäteviä ja sitovia eivätkä siis henkilökohtaisesta näkemyksestä riippuvaisia.
Voimme testata, ovatko esimerkiksi oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys objektiivisia eli järkiperäisiä arvoja. Kantin mukaan se tapahtuu seuraavalla ajatuskokeella:
Kysy itseltäsi, voisitko pitää aikomaasi toimintaa tahdollesi mahdollisena, jos se tapahtuisi lain mukaisesti sellaisessa luonnossa, jonka osa itse olisit (Käytännöllisen järjen kritiikki 5:69).
Tämä kategorinen imperatiivi käskee toimimaan vain sellaisen säännön perusteella, jonka voit katsoa pätevän yleisenä lakina. Moraalin velvoittavuus perustuu Kantin mukaan siihen, että ihmisillä on universaali käytännöllinen järki. Vaikka ihmisten toimintaa ei ohjaa vain järki, voidaan olettaa, että jokainen järkevä ja moraalinen ihminen vastaa yllä olevaan kysymykseen samalla tavalla: esimerkiksi syrjintää, rasismia tai epätasa-arvoa ei voi hyväksyä.
John Rawls on ehdottanut toisenlaista ajatuskoetta yleispätevien arvojen tunnistamiseksi. Hänen mukaansa arvot pitäisi valita ”tietämättömyyden verhon” takana – siis tietämättä esimerkiksi omaa sukupuolta, uskontoa, kulttuuria, terveydentilaa, taloudellista tai yhteiskunnallista asemaa. Voidaan olettaa, että tälläkin ajatuskokeella päädyttäisiin muun muassa tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen.
Kant ja Rawls ovat osoittaneet, että oletus yleispätevien ja kulttuurista riippumattomien arvojen perustasta on jollain tavalla – edes teoreettisesti – hahmotettavissa.
Hallituskriisin pontimena olivat Jussi Halla-ahon puheet ja kirjoitukset. Ne viestittävät piittaamattomuutta kaikkien ihmisten yhtäläistä ja luovuttamatonta ihmisarvoa kohtaan. Se on arvo, joka niin Kantin ja Rawlsin ajatuskokeiden kuin YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan on yleispätevä ja eettisesti sitova.
