Chydeniuksen saavutus

blog
Maailman ensimmäinen lehdistönvapauslaki syntyi Anders Chydeniuksen ansiosta.

Suomalaisilla on maailman vanhimmat lait asiakirjojen julkisuudesta ja sananvapaudesta. Niiden 250. juhlapäivää vietetään joulukuun alussa.

Anders Chydenius (1729-1803) oli Kokkolan kirkkoherra ja valtakunnan tason poliitikko. Hänet tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea valistusajattelijana ja pohjoismaisen klassisen liberalismin keskushahmona. Hän uskoi yksilön ja yhteiskunnan kehitykseen ja avoimen keskustelun voimaan.

Chydeniusta pidetään myös taloustieteen isänä. Tämä perustuu siihen, että hän esitti Kansallinen voitto -kirjassaan (1765) taloudellisen liberalismin perusajatukset hyvin samansuuntaisesti kuin Adam Smith Kansojen varallisuus -kirjassaan (1776). Smith ja Chydenius eivät tunteneet toisiaan, mutta heitä yhdisti valistusajan muutosta ja ratkaisuja etsivä ilmapiiri.

Monet valistushenkiset pohjalaiset katsoivat, että Chydenius sopisi uudistusaatteiden puolustajaksi. Taloudellista ja sivistyksellistä edistystä kannattanut Chydenius lähetettiin Pohjanmaalta valtiopäiville edistämään elinkeino- ja taloudellista vapautta. Pidettiin tärkeänä, että kansalaiset voisivat hyötyä työstään.

Chydeniuksen aikaan yhteiskunta oli merkantilistinen. Se tähtäsi valtion vaurastumiseen. Yhteiskunta oli täynnä säätelyä ja rajoituksia. Ne hyödyttivät eliittiä ja suurliikemiehiä, mutta rajoittivat talonpoikien ja tavallisen porvariston mahdollisuuksia.

Chydeniuksen konkreettinen tavoite oli saada Pohjanlahden rannikkokaupungeille Härnösandille, Kokkolalle, Oululle, Porille, Raahelle, Vaasalle ja Uumajalle purjehdusvapaus. Se tarkoitti oikeutta käydä ulkomaankauppaa. Aiemmin Pohjanmaan puutavara, vilja ja terva oli yleensä myyty ja laivattu Tukholmassa.

Talouden vapauden ajatuksesta alkoivat orastaa myös uskonnon- ja sananvapauden ajatukset. Chydenius ymmärsi, että niiden kaikkien edistämiseksi tarvittiin ensin painovapaus.

Chydeniukselle tämä merkitsi sitä, että jokainen saakoon kirjoittaa ja julkaista mitä haluaa ja edistää siten julkista keskustelua. Keskustelussa argumentit taistelisivat keskenään ja voittajaksi nousee se, jonka argumentit ovat vahvimmat.

Chydeniuksen ja kumppaneiden ponnistelut tuottivat tulosta. Ruotsissa säädettiin vuonna 1766 aikansa vapaamielisin painovapausasetus. Se poisti ennakkosensuurin ja teki yhteiskunnallisesta keskustelusta ja valtaapitävien arvostelusta sallittua.

Tämä oli samalla maailman ensimmäinen julkisuuslaki. Sillä säädettiin, että hallinnon ja oikeuslaitoksen asiakirjat olivat lähtökohtaisesti julkisia.

Chydeniuksen työ ei kuitenkaan vielä 1700-luvulla jäänyt pysyväksi, vaan kehitys oli poukkoilevaa. Vain muutamia vuosia myöhemmin painovapaus peruttiin Ruotsissa. Suomikin siirtyi Venäjän ja autonomian aikaan rajoittavan lainsäädännön hengessä. Suomessa julkisuusperiaate vakiintui uudelleen vasta 1900-luvulla.

Vaikka nykyisin arvostamme sanan- ja ilmaisunvapautta suuresti, tapetille on noussut tarve valvoa internetiä ja verkkokeskusteluja. Tämä johtuu pitkälti sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta ahdistelusta ja herjaamisesta, huijaamisesta ja identiteetin varastamisesta sekä trollauksesta, väkivaltaan yllyttämisestä ja rasistisesta kirjoittelusta.

Vastaavia vääryyksiä ja laittomuuksia on ollut maailman sivu. Internet on kuitenkin muuttanut niiden muotoa, laajuutta ja leviämisnopeutta. Näin on tapahtunut tavalla, jota ei Chydeniuksen aikaan eikä paljon myöhemminkään osattu kuvitella. Miten Chydenius suhtautuisi nettisensuuriin?

Chydeniuksen nimi liittyy myös yliopistoon. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on Jyväskylän yliopiston erillislaitos. Sen toiminnasta vastaavat Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot. Yliopistokeskuksen edeltäjä Chydenius-instituutti perustettiin vuonna 1965.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.