Velkaa Kreikalle

blog
Maksakoot ne velkansa Kreikalle, jotka ovat ottaneet sieltä lainaa!

Antiikin Kreikka antoi Euroopalle sivistyksen ja demokratian. Siksi on sanottu olevan oikeus ja kohtuus, että Eurooppa auttaa hädässä olevaa Kreikkaa. Maan lainoittamista ja velkojen leikkaamista on näin perusteltu kunniavelalla, jossa Euroopan väitetään olevan Kreikalle.

Kreikan tukemisen pitää kuitenkin perustua muuhun kuin kunniavelan hämärään. Platonin ja Homeroksen lukemisesta seuraa yhtä vähän velvoite maksaa Kreikan valtiolle kuin Sibeliuksen kuuntelemisesta Suomelle.

Kreikan maksettavaksi erääntyy heinäkuussa velkoja 3,5 miljardin euron edestä. Maan tarvitsemasta avusta näyttäisi tämänhetkisen tiedon mukaan olevan mahdollista päästä sopimukseen helpommin kuin viime kesänä. Moni asia on kuitenkin vielä auki. Kreikan valtion velasta suurimman osan on myöntänyt Euroopan komissio ja keskuspankki sekä Kansainvälinen valuuttarahasto. Erityisesti valuuttarahasto korostaa velkahelpotusten olevan välttämättömiä.

Kreikan kriisi on siivittänyt keskustelua eurooppalaisesta yhteisvastuusta ja liittovaltion tarpeellisuudesta. Taustalla on ennen muuta taloudellisia syitä: Euroopan ryömintä ja muiden maanosien sujuvampi esiintyminen talouden näyttämöillä. Väitetään, että Euroopan ongelmat helpottuisivat, jos unionin jäsenmaiden talouspolitiikka sovitettaisiin paremmin yhteen.

Eurooppalainen liittovaltio olisi lähtökohdiltaan hyvin erilainen ja mutkikkaampi kuin Amerikan yhdysvallat. Euroopan mailla on erilainen historia ja niiden välillä on suuria kulttuurisia ja taloudellisia eroja. Eurooppalaiset kansallisvaltiot ovat vakiintuneita ja Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä.

Suurin este eurooppalaiselle liittovaltiolle on kuitenkin sen vähäinen kannatus. Usko kansallisvaltioiden elinvoimaan ja luonnollisuuteen on Euroopassakin edelleen vahvoilla. Tähän liittyy myös Britannian kansanäänestys EU-jäsenyydestä 23. kesäkuuta.

Myös väestön ikääntymiseen ja pakolaisuuden kasvuun liittyvät ongelmat ovat Euroopassa suuria. Moniongelmaisen Euroopan on povattu tippuvan muun maailman kelkasta ja taantuvan ulkoilmamuseoksi, jota aasialaiset ja amerikkalaiset turistit tulevat joukolla ihmettelemään.

Talouskysymysten tärkeydestä huolimatta euro ja Euroopan unioni ovat pohjimmaltaan poliittisia hankkeita. Niissä ei ole kysymys vain taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vaan myös arvoista ja kulttuurista.

Euroopan unioni syntyi toisen maailmansodan raunioille ja oli ennen kaikkea Saksan ja Ranskan rauhan hanke. Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin, koska yhteisiä taloudellisia ja toiminnallisia intressejä pidettiin parhaana rauhan takeena.

Kriitikot moittivat, että nykyisin taloudellisen kasvun ja vakauden tavoittelu sivuuttaa kaikki muut näkökohdat maanosan kehittämisessä. Euroopan unionin aatteellisen sielun väitetään näivettyneen yhteisvastuuta vieroksuvien eurohaukkojen iskuista.

Kreikan laina-avun torjujiakin, kuten eräitä suomalaisia poliitikkoja, voidaan ymmärtää. Kuinka moni Euroopan maa jatkaisi Suomen lainoittamista, jos maamme kärvistelisi vastaavassa tilanteessa kuin Kreikka? Millaiseen kunniavelkaan täällä vedottaisiin? Sibeliukseen, saunaan ja sisuun? Talvisodan ihmeeseen?

Kukaan ei varmuudella tiedä, onko Kreikan pysyminen euroalueessa pitkällä aikavälillä järkevää vai olisiko euroero sittenkin parempi vaihtoehto. Koko rahaliiton järkevyys voidaan kyseenalaistaa. Tässäkin tapauksessa arvojen ja aatteiden nimittely pehmeiksi saisi kuitenkin jo loppua, sillä kestävimmät perusteet Kreikan pysymiselle rahaliitossa ovat aatteellisia. Ne liittyvät Euroopan unionin lähtökohtiin: rauhanpyrkimykseen ja yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin kuten vapauteen, demokratiaan ja solidaarisuuteen.

Yhteisen historian ja arvoperustan, maantieteellisen sijainnin sekä monien poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten siteiden takia Kreikan ja muun Euroopan välillä on kohtalonyhteys. Kunniavelan hämärä ei tuo siihen mitään lisää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.