Yllättävin antaa eniten

blog
Yllättävimmillä tutkimustuloksilla on suurin informaatioarvo.

Yllätyksettömällä tutkimuksella voi kuitenkin olla arvoa aikaisempien tulosten vahvistajana. Yllätyksetön ei siis välttämättä ole nollatutkimusta. Sitä paitsi informaatioarvoltaan suuri tutkimus saattaa olla käyttöarvoltaan vähäinen ja päinvastoin.

Tilanne on kuin ruokakaapilla: Jos etsit suolaa, mutta sen sijaan löydät kateissa olleen pippuripurkin, suolan puute jää ratkaisematta pippurilöydöstä huolimatta.

Tarkastelin edellisessä blogikirjoituksessani, mitä tarkoittavat monitieteinen, tieteidenvälinen ja tieteenalarajat ylittävä. Totesin, että eri alojen yhteistyö on viety pisimmälle hankkeissa, joita sanotaan tieteenalarajat ylittäviksi (eli poikkitieteellisiksi). Usein yhteistyön tavoitteet ovat kuitenkin vaatimattomampia. Silloin voidaan puhua tieteidenvälisistä tai monitieteisistä hankkeista.

Jürgen Habermas hahmotteli jo 1960-luvulla tiedonintressiteoriaa, joka käsittelee tiedon ja tietämisen yhteiskunnallisia ehtoja. Habermas jakaa tiedonintressit tekniseen, hermeneuttiseen ja emansipatoriseen.

Tekninen tiedonintressi on ominainen luonnontieteille ja yhteiskuntatieteille. Sen mukaan tiedolla luodaan ennustettavuutta. Tavoitteena on luonnon ja yhteiskunnallisten ilmiöiden, rakenteiden ja instituutioiden hallinta.

Hermeneuttinen tiedonintressi on ominainen humanistisille tieteille. Sen mukaan tiedon tehtävänä on tekstien ja historian ymmärtäminen. Teksti tulee tässä ymmärtää laajasti kulttuuriseksi ja käsitteelliseksi todellisuudeksi. Tiedon tavoitteena on tradition välitys ja tulkinta. Hermeneuttinen tiedonintressi ohjaa ymmärtämään, miksi olemme sellaisia kuin olemme ja miksi yhteiskunta on sellainen kuin on.

Emansipatorinen tiedonintressi on ominainen kriittiselle yhteiskuntatieteelle, psykoanalyysille ja sukupuolentutkimukselle. Tiedon avulla harjoitetaan ideologiakritiikkiä: tunnistetaan ja arvioidaan erilaisten ideologioiden lähtökohtia ja vaikutuksia. Emansipatorinen tiedonintressi koskee yksilön ja yhteisön kriittistä itsetietoisuutta ja liittyy siten läheisesti filosofiaan ja psykologiaan. Tavoitteena on väärästä tietoisuudesta vapautuminen.

Vaasan yliopistossa kauppatieteet, hallintotieteet ja tekniset tieteet edustavat teknistä tiedon intressiä. Viestintätieteet yhtyvät tähän ainakin osittain samoin kuin kielikylvyn ja ammattikielten tutkimus. Muu kielten tutkimus ohjautuu perinteisesti humanististen alojen edustaman hermeneuttisen intressin mukaan. Kirjallisuuden ja kääntämisen tutkimus edustavat myös emansipatorista intressiä.

Tieteidenvälisiä hankkeita lienee helpointa luoda tiedonintresseiltään samanlaisten alojen kesken. Tämän perusteella Vaasan yliopistossa on laajoja tieteidenvälisiä tutkimushankkeita todennäköisimmin luotavissa teknistä tiedonintressiä edustavien alojen välille.

Tämä ei tietenkään sulje pois muita yhteistyöasetelmia. Yllättävimmät ja siten informaatioarvoltaan suurimmat hankkeet saattavatkin syntyä tiedonintresseiltään erilaisten alojen kesken. Tällaisissa hankkeissa piilee mahdollisuuksia jopa uuden tieteenalan tai lähestymistavan syntyyn. Toisaalta myös epäonnistumisen riski on suuri ja tulokset voivat olla vähäisiä.

Mitä voisi emansipatorinen tiedonintressi koskea Vaasan yliopistossa? Se voisi liittyä esimerkiksi liiketoiminnan lähtökohtien ja vaikutusten kriittiseen arviointiin ja uudistamiseen. Huomiota voidaan kiinnittää niin teknisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kuin johtamistaidollisiin kysymyksiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.