Hallituksen yliopistopoliittinen Voice of Finland

blog
Maan nykyinen hallitus on yliopistopoliittisten ajatusten Tonava.

Ministerit laulavat kilpaa omia kehittämisehdotuksiaan. Viimeisin veto on elinkeinoministeri Olli Rehniltä: Yhteiskunnan pitäisi saada tutkimuksesta enemmän kaupallista hyötyä ja käytännön sovelluksia. Rehnin mukaan tutkimuksen vaikuttavuutta pitää arvioida. Siksi hallitus kiirehtii kuin tielle ryntäävä hirvi uudistamaan perustutkimuksen laatuvaatimuksia.

Hallituksen yliopistopoliittiset ehdotukset ovat toinen toistaan tyhmempiä. Nyt häämöttää huippu: ehdotus tutkimuksen laatukriteereiksi. Mistä komeroista hallitus kaivaa yliopistopoliittiset neuvonantajansa? Onko hallituksessa kuultu tutkimuksen vertaisarvioinnista? Kärsiikö taloustieteestä väitellyt Rehn muistinmenetyksestä?

Kansainvälisessä tiedeyhteisössä käytetään tutkimuksen arviointiin pitkän kokemuksen tuomaa osaamista. Tätä sanotaan vertaisarvioinniksi. Siinä samanlaisten ongelmien parissa työskentelevät asiantuntijat arvioivat tutkimustuloksia sekä tekevät korjaus- ja kehittämisehdotuksia. Osoittaa suurta ylimielisyyttä, että hallitus uskoo omilla vaatimuksillaan päästävän parempaan tulokseen.

Hallitus havittelee yliopistoista tuotekehityspajoja. Tällaisen suunnittelussa liikutaan sameissa vesissä.

Tieteellinen tutkimus voi tuottaa monenlaisia, esimerkiksi teknisiä, lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisia keksintöjä. Ne syntyvät kuitenkin perustutkimuksen vanavedessä. Kaupallisesti hyödynnettävät käytännön sovellukset ovat siis tieteellisen tutkimuksen sivutuote, eivät yliopistojen päätehtävä.

Perinteisesti on ajateltu, että tieteen eetokseen kuuluu pyyteettömyys. Sillä tarkoitetaan, että tutkimusta tehdään tiedonjanosta, ei eurojen kiilu silmissä. Haluaako hallitus heittää tämä periaatteen roskikseen? Tieteen vapautta uhataan havittelemalla yliopistoista teollisuuden esikartanoita. Hallitus jo kuulee kassakoneen laulavan hoosiannaa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pitää koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyttä rahanreikänä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Mistä päällekkäisyydestä muka on kysymys?

Yliopistoissa vältetään sitä, että kaksi tai useampi tutkijaa tutkisi toisistaan tietämättä samaa aihetta tai kysymystä. Jos yhdessä yliopistossa jo tutkitaan tiettyä aihetta, toisessa ei aloiteta tutkimusta samasta aiheesta ilman erityistä syytä. Tutkimuksen päällekkäisyys on siis keksitty ongelma.

Opetusministeriössä sekoitetaan toisiinsa tutkimuksen päällekkäisyys ja eri yliopistoissa tapahtuva saman alan tutkimus. Jälkimmäinen ei ole tutkimuksen päällekkäisyyttä. Jos tämän ymmärtäminen on vaikeaa, on kyvytön johtamaan yliopistopolitiikkaa.

Tiettyyn hetkeen ja korvasyyhyn terävöitetty tutkimusprofiili ja painoalapäätökset voivat vanhentua nopeasti tai osoittautua muuten ongelmallisiksi. Kynääkään ei kannata teroittaa liian teräväksi, koska sellainen katkeaa helposti. Mistä ammennetaan yliopistojen kehityspotentiaali 2020-luvulla, jos muut kuin painoalat ovat lentäneet akanoina tuuleen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.