Vuosituhannen vaiheessa sovittiin YK:n johdolla, että maailmasta tehtäisiin parempi paikka. Siksi asetettiin kahdeksan tavoitetta, jotka päätettiin saavuttaa tähän vuoteen mennessä:
- Äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittaminen
- Peruskoulumahdollisuuksien takaaminen kaikille
- Tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen
- Lapsikuolleisuuden vähentäminen
- Odottavien äitien terveyden parantaminen
- HIV/AIDSin, malarian sekä muiden tautien vastainen taistelu
- Ympäristön kestävän kehityksen turvaaminen
- Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle
Monissa tavoitteissa on edistytty. Pääesimerkkinä käytetään äärimmäisen köyhyyden ja nälän puolittamista. Saavutus on kuitenkin tulkinnanvarainen ja jatko epävarmaa. Silti YK:ssa iloitaan, että vuosituhattavoitteet ovat historian menestyksekkäin köyhyyden vastainen kampanja.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen on tieto ympäristöä ja yhteiskuntia uhkaavien ongelmien vakavuudesta vain vahvistunut. Voidaan siksi olettaa, että kestävä elämäntapa nostettaisiin nyt tavoitteissa entistä korkeammalle. Tämä on tärkeää, sillä globaali resurssien kulutus on jo puolitoista kertaa suurempi kuin maapallo kestää.
Samalla on käynyt ilmi, kuinka vaikeaa on saavuttaa kansainvälistä yksimielisyyttä tarvittavista toimenpiteistä. Esimerkiksi kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat jääneet tuloksiltaan laihoiksi eri maiden lyhytnäköisen edunvalvonnan takia.
Teollisuudelle, energiantuotannolle ja maataloudelle tärkeät raaka-aineet kuten öljy, uraani, fosfori ja harvinaiset maametallit ovat ehtymässä. Harvinaisia maametalleja kuten neodyymia ja samariumia käytetään esimerkiksi aurinkopaneeleissa ja tuulivoimaloiden magneeteissa. Luottamus uusiutuviin energialähteisiin on tältä osin huteralla pohjalla.
Ydinvoima taas on auringonlaskun ala, sillä hyödynnettävissä olevan uraanin arvioidaan loppuvan vuosisadan loppuun mennessä. Pyhäjoelle rakennettavan ydinvoimalan käyttöikä päättyy siis nipin napin ennen polttoaineen loppumista.
Öljyn hupenemisesta ja korvaamisesta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Öljyn korvaajat ovat kuitenkin käyttökohteiltaan rajatumpia ja hyötysuhteeltaan huomattavasti huonompia. Biopolttoaineiden tuotannon pitäisi olla sietämättömän paljon laajempaa kuin nykyisin, jotta se korvaisi öljyn. Silloin ruuantuotanto ja biopolttoaineiden tuotanto kilpailisivat ankarasti keskenään.
Toinen ruuantuotantoon vaikuttava raaka-aine on fosfori. Se on maataloudelle ratkaisevan tärkeä lannoite, jonka arvioidaan loppuvan maapallolta 50 vuodessa. Fosforia ei voida korvata muilla ravinteilla, joten maataloustuotantoa odottaa raju supistuminen. Tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot ovat riittämättömiä maailman ruokkimiseen vuonna 2050.
Puhdas vesi ja viljelykelpoinen maa uhkaavat myös loppua. Ilmastonmuutoksesta johtuva maaston kuluminen ja kuivuminen ovat siinä keskeisiä tekijöitä. Lisäksi maapallon väestö on paisunut ennennäkemättömästi 1900-luvun puolivälin jälkeen. Vaikka kasvu on vähentynyt viime vuosina, väkiluku saattaa ylittää kymmenen miljardia jo kuluvan vuosisadan loppupuolella. Samanaikaisesti maailman eliöstö on tuhoutumassa ennennäkemätöntä vauhtia. Joukkosukupuutto uhkaa.
Ympäristön tilaa ja tulevaisuutta koskevien ennusteiden yhteinen viesti on selvä: On varauduttava valtaviin ekologisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin romahduksiin. Niiden välttäminen saattaa olla jo mahdotonta, mutta seurausten lieventämiseksi on jotain tehtävissä.
Uusissa tavoitteissa tulisi siksi kiinnittää erityistä huomiota etiikkaan ja ihmiskuvaan. Siinä keskeisiä kysymyksiä ovat, mitä ihminen pohjimmaltaan tarvitsee ja mikä riittää hyvään elämään. Näihin annettavien vastausten pohjalta tulisi luoda uusi innostava visio ja kertomus, jonka logiikka on toinen kuin tuhoon vieneessä talouskasvukertomuksessa.
Uudessa yhteiskuntautopiassa tulisi tavoitteena olla aineellisen kulutuksen vähentäminen ihmiskunnan, muun luonnon ja tulevaisuuden hyväksi. Siten voitaisiin siirtyä tasapainoiseen taloudenpitoon ja toimintaan, joka perustuu ihmisen todellisiin tarpeisiin ja luonnon kestokykyyn.
