Opiskeluaikana suunnitellaan tulevaisuutta ja etsitään elämän suuntaa. Opiskelu lisää siten tietoisuutta omista elämäntavoitteista ja parantaa mahdollisuuksia toteuttaa niitä. Samalla voi minäkuva muuttua. Mutta mikä on minä? Mikä on itse? Selventäisikö sitä lähikäsitteiden tarkastelu?
Minuuden lähikäsitteitä ovat itseys ja persoona. Niidenkin sisältö on monitahoinen. Minuuden käsitteen sanotaan soveltuvan vain olioihin, joilla on ensimmäisen persoonan ajatuksia – siis minä-ajatuksia. Itseydellä taas tarkoitetaan tietoisuutta omasta itsestä ainutlaatuisena persoonana eli tietoisena ja tarkoituksellisesti toimivana olentona.
Heikompaakin itseyden käsitettä voidaan kuitenkin puolustaa. Sellainen olisi esimerkiksi käsite, joka edellyttää olion tietoisuuden, intentionaalisuuden ja itseintressin. Jotakin voidaan siis ainakin heikossa mielessä pitää itsenä, jos se on tietoinen ja toimii tarkoituksellisesti eli jos se kykenee suuntautumaan kohteisiin ja reagoimaan ympäristön muutoksiin, vaikka ei välttämättä olisikaan itsetietoinen. Toisekseen olion itseyteen kuuluu pyrkimys säilyttää toimintakykynsä, vaikka siltä puuttuisikin ensimmäisen persoonan ajatukset. Tämän tapaista vähimmäismääritelmää itseydelle on esitetty esimerkiksi tekoälytutkimuksessa.
Brittiläinen matemaatikko ja logiikan tutkija Alan Turing (1912-1954) ehdotti keinoa vastata kysymykseen, voivatko koneet ajatella. Testissä arvioidaan tekoälyn ihmismäisyyttä laittamalla se keskustelemaan ihmisen kanssa. Turingin mukaan tietokone on älykäs, jos sen vastauksia on mahdotonta erottaa ihmisen vastauksista. Testin läpäisevä tekoäly onnistuu siis ainakin vaikuttamaan ajattelevalta.
Viime kesänä väitettiin venäläisen tietokoneohjelman läpäisseen Turingin testin. Tulosta ja koeasetelmaa on kuitenkin arvosteltu ankarasti. Ensinnäkin tietokoneohjelma esiintyi huonosti englantia puhuvana ulkomaalaisena nuorena, mikä ei luultavasti vastaa Turingin käsitystä asianmukaisesta koeasetelmasta. Toisekseen koneen pitäisi pystyä huijaamaan tuomareita useasti eikä vain yhdessä kokeessa kuten tapahtui tällä kertaa.
Tekoälytutkimus on vielä kaukana ajattelevasta koneesta, joka olisi älykäs ja tietoinen samassa mielessä kuin ihminen. Tekoälyn ja -tietoisuuden luominen ei ole kuitenkaan vain tekninen ja luonnontieteellinen ongelma, vaan edellyttää myös filosofista tutkimusta minuuden, itseyden ja persoonan käsitteistä.
Kun pohdit esimerkiksi opiskeluun tai työhön liittyen elämäsi suuntaa ja tunnet siitä iloa tai ahdistusta, teet juuri sitä, mikä erottaa sinut – ainakin toistaiseksi – kehittyneimmistäkin koneista.
