Subjektiivinen globaali moniviehättyneisyys

blog
Toimiva demokratia tarvitsee yhteistyökykyä ja erilaisten näkökulmien huomioon ottamista. Tätä edustaa keksimäni kömpelön kuuloinen, mutta kenties järkeenkäypä katsomustapa.

Useimmat ihmiset kykenevät yhteistyöhön monissa asioissa. Heidän joukossaan on myös niitä, jotka omakohtaisesti ymmärtävät erilaisia poliittisia suuntauksia. He osaavat siksi asettua eri tavalla ajattelevien asemaan. Tällaisia yhteiskunnan jäseniä voidaan verrata kurkihirteen, joka ulottuu läpi rakennuksen ja tukee sitä.

Eri poliittisiin suuntauksiin ymmärtävästi suhtautuvat lujittavat siis kansanvaltaa. Sanon heitä kohta selviävästä syystä subjektiivisiksi globaaleiksi moniviehättyneiksi. Tämä idea perustuu John Irvingin romaaniin Minä olen monta. Kirja käsittelee biseksuaalisuutta ja transsukupuolisuutta.

Biseksuaali tuntee seksuaalista vetoa kumpaankin sukupuoleen. Subjektiivinen globaali moniviehättynyt tuntee puolestaan vetoa poliittisen kentän eri puoliin. Tällaista suuntautumista ei valita, vaan siihen ”synnytään” tai kasvetaan.

Biseksuaali voi elää parisuhteessa uskollisesti. Samoin voi subjektiivinen globaali moniviehättynyt olla puolueuskollinen, vaikka tunteekin aatteellista vetoa useampaan kuin yhteen suuntaan. Tämä katsomustapa välttää siis relativismin, joka pitää eri katsomusten vertailua ja arviointia mahdottomana.

Subjektiivinen globaali moniviehättyneisyys kehittää yhteiskuntaa eri lähtökohdasta kuin valistusaikana syntynyt käsitys yleistahdosta. Jean-Jacques Rousseaun mukaan koko kansan yhteistä etua ajavan yleistahdon noudattaminen takaa sen, että yksilöiden ei tarvitse alistua toistensa tahdoille. Yleistahtoa voidaan kuitenkin arvostella holhoavuudesta ja yhteiskunnan moniäänisyyden mitätöinnistä. Tähän arvosteluun yhtyy subjektiivinen globaali moniviehättyneisyys.

On jo käynyt selväksi, että sana ’moniviehättyneisyys’ viittaa kykyyn tai taipumukseen tulla vastakkaisten aatteiden puoleensa vetämäksi, olivatpa ne esimerkiksi poliittisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia, uskonnollisia tai taiteellisia. Sana ’globaali’ viittaa vuorostaan siihen, että edellä mainittu taipumus ei välttämättä rajoitu mihinkään erityiseen elämänalueeseen, vaan voi kattaa periaatteessa kaiken. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki käy tai että kaikki on sallittua. Subjektiivisen globaalin moniviehättyneenkin pitää sitoutuu kaikkia ihmisiä koskeviin eettisiin periaatteisiin.

Sana ’subjektiivinen’ viittaa puolestaan siihen, että tämä ajattelutapa on henkilökohtainen, ei käännyttävä. Subjektiivinen globaali moniviehättynyt karttaa siis mielipiteenmuokkausta. Hän ei kuitenkaan lankea välinpitämättömyyteen, vaan innostuu erilaisista aatteista.

Subjektiivista globaalia moniviehättynyttä voivat vetää puoleensa esimerkiksi sekä vasemmistolaiset että oikeistolaiset näkemykset, sekä talouskasvu että ympäristösuojelu, sekä uskonto että uskonnottomuus. Hän ei kuitenkaan tuputa samaa toisille.

Kiinnostustensa monipuolisuudesta huolimatta subjektiivisella globaalilla moniviehättyneellä voi olla poliittisesti selkeä ja itsekriittinen näkemys. Hänen vahvuutensa on kyvyssä katsoa erilaisia käsityksiä ”sisältäpäin”. Hän ymmärtää vastapuolia ja on kiinnostunut heistä. Tämä mahdollistaa yhteiskunnallisten kysymysten maltillisen käsittelyn moniäänisyyttä hukkaamatta. Siitä on etua, kun astutaan neuvottelupöytien ääreen ja etsitään monimutkaisiin kysymyksiin parasta vaihtoehtoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja on Vaasan yliopiston vastuullisuus- ja eettisyysjohtaja.