Nykyinen elintasomme perustuu luonnonvarojen liikakäytölle ja uusiutumattomalle energialle. Näistä lähtökohdista elintasomme saavuttaa ennen pitkää lakipisteensä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan öljyntuotannon huippu saavutettiin vuonna 2006 (World Energy Outlook 2010, 125).

Talouden supistuminen ja köyhyyden lisääntyminen koettelevat länsimaita. Ne on 1900-luvulla viritetty toimimaan talouskasvun odotuksessa. Sille odotukselle on perustunut monien valtioiden rohkea lainanotto. Lainojen takaisinmaksu tuottaa nyt suuria vaikeuksia ja on jo osoittautunut mahdottomaksi joillekin maille.

Ihmisten ja ympäristön kestävä hyvinvointi edellyttäisi talouden ja kulutuksen supistamista. Kasvun odotukselle rakennettuja kansantalouksia on kuitenkin velkaantumisen vuoksi vaikeaa, ellei mahdotonta, kääntää hallittuun laskuun. Esimerkiksi Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa talous sukeltaa hallitsemattomasti.

Kun valtion ja kuntien velka kasvaa ja verotulot vähenevät, julkisia palveluita joudutaan karsimaan. Kansalaisten menot kasvavat, työttömyys lisääntyy, ostovoima heikkenee. Monet ovat vaarassa vajota köyhyyteen. Ylivelkaantuminen uhkaa myös monia kotitalouksia.

Mihin tulevaisuus vie suomalaista yhteiskuntaa? Seuraava arvio on lukijan odotuksista riippuen maltillisen pessimistinen tai liioitellun optimistinen.

Kansainvälinen talous supistuu. Syynä ovat muun muassa kasvavat ympäristöongelmat, luonnonvarojen ehtyminen, polttoaineiden hinnan kallistuminen ja valtioiden raskas velkataakka.

Talous supistuu ja työttömyys lisääntyy myös Suomessa. Aineellinen elintaso laskee. Tulo- ja elintasoerot kasvavat. Matti Pohjolan tuore tutkimus vahvistaa, että tuloerot ovat kasvaneet Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana. Kulutus ja vapaa-ajan määrä ovat kuitenkin kasvaneet ja elinajanodote on noussut (”Talouskasvu ja hyvinvointi”, Kansantaloudellinen aikakauskirja 109, 2013:1, 11).

Pienyhteisöt kuten perheet, suvut, ”kylät” ja työyhteisöt ovat tulevaisuudessa hyvinvoinnin tuottamisen perusyksikköjä. Niiden ja järjestöjen rooli ”palveluntuottajina” kasvaa.

Yhä useammat ovat jossain vaiheessa omaishoitajia. Lapset asuvat pidempään vanhempiensa luona. Jotkut ikääntyneet vanhemmat muuttavat lastensa luokse.

Terveydenhoidon ja sosiaalitoimen ammattilaiset keskittyvät entistä enemmän tiedollisten ja taidollisten voimavarojen jakamiseen. Tulevaisuuden sosiaalitoimisto koordinoi ja kouluttaa järjestöjen työntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Elintason lasku ja kulutuksen väheneminen huolettavat. Siksi tarvitaan asenne- ja arvomuutosta. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, johon kuuluvat välittäminen ja huolenpito toisista.

Aineettoman pääoman, osaamisen ja sosiaalisten taitojen arvo nousee. Tiede, taide ja koulutus tulevat entistä tärkeämmiksi.

Tämä kuva tulevaisuuden Suomesta on epätarkka kuin tupakka-askin kanteen piirretty. Kuvassa kannattaa kuitenkin keskittyä hyvään kuten sivistykseen ja yhteisöllisyyteen.