Opiskelijat ja esiintymispelko

blog
Jotkut lukiolaiset kyseenalaistavat opettajan esittämiä väitteitä rohkeammin kuin yliopisto-opiskelijat. Johtuuko se lukiolaisten kokemattomuudesta vai hyvästä itsetunnosta?

Teuvan lukion ja Vaasan lyseon lukion oppilaita on tänä syksynä osallistunut avoimen yliopiston järjestämille filosofian perusteiden kursseille. Lyskan oppilaille vastaava kurssi on pidetty myös kahtena edellisenä vuonna. Lukiolaiset ylipäänsä ovat kriittisiä ja sanavalmiita, niin kuin ovat myös yliopisto-opiskelijat.

Lukion jälkeen monille ”iskee” kuitenkin ”kipsi päälle”, kun yliopiston luennoilla pitäisi kysyä ja kyseenalaistaa ääneen. Yksi syy on se, että opiskelu lisää tietoa omasta tietämättömyydestä, mikä on usein tehokas vaientaja. Tärkeämpää on kuitenkin se, että opiskelijoiden julkista käyttäytymistä säännöttävät asiallisuuden ja asiantuntevuuden (tosiasialliset tai oletetut) vaatimukset ovat yliopistossa kovemmat kuin lukiossa. Nämä usein julkilausumattomat vaatimukset sulkevat monen suun.

”Kipsi” voi kuitenkin murtua ajan myötä. Kokemus tuo itsevarmuutta ja varsinkin maisterivaiheen opiskelijat haluavat taas keskustella ja kommentoida. Eräs senioriopiskelija sanoi kerran kurssillani, että hän uskaltaa kysyä ”tyhmiä”, koska ei enää välitä mitä hänestä ajatellaan.

Opiskelijoiden vaikenemisessa luennoilla on ainakin osaksi kysymys juuri itsensä nolaamisen pelosta. Se voi johtua toki opettajastakin, mutta ei välttämättä, sillä pelko saattaa kohdistua ennen kaikkea muihin opiskelijoihin. Omana opiskeluaikanani opiskelijat pitivät luennoilla ahkerasti puheenvuoroa pyytäviä tovereitaan huomionkipeinä, mutta ”kohtuudessa pysyvään” kysymiseen suhtauduttiin myönteisesti.

Hyviä ja huonoja ohjeita esiintymispelkoisille on mielin määrin alkaen esiintymisharjoittelusta ja päättyen rauhoittaviin aineisiin. ”Itsensä sulkeistaminen” on oma keittiöpsykologinen suosikkiohjeeni, joka toimii joskus, toisinaan taas ei: kukaan muu ei ole niin kiinnostunut siitä, mokaatko vai et, kuin sinä itse. Jos kykenee kääntämään ajatukset pois itsestä, pelko hellittää.

Esiintymispelko suuntautuu siis ensisijaisesti itseen ja itsestä vallitsevaan käsitykseen, ei yleisöön. Jo tämän tajuaminen saattaa muuttaa omaa näkökulmaa ja poistaa kysymiseen ja esiintymiseen liittyvää jännitystä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.