Teoria ja käytäntö

blog
”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen”.

Näin julisti Karl Marx Feuerbach-teeseissään, jotka käsittelevät materialistista katsomusta sekä teorian ja käytännön suhdetta. Hänen on katsottu tarkoittavan, että ihmiskunnan ongelmien ratkaiseminen vaatii poliittista toimintaa, ei niinkään paljon filosofiaa.

Yllä lainatun 11.:ta teesin on katsottu myös väittävän, että teoriat ovat toissijaisia, käytäntö ensisijaista. Tällainen tulkinta on kuitenkin Feuerbach-teesien kokonaisuuden perusteella harhaanjohtava. Toisen teesin mukaan ”kysymys, vastaako inhimillinen ajattelu esineellistä totuutta”, ei ole teoreettinen, vaan käytännöllinen. Ihmisen täytyy siksi ”todistaa käytännössä ajattelunsa totuudenmukaisuus”. Käytäntö on siis Marxille teorian koetinkivi, ei vastakohta; hänen käsityksensä on yksi pragmatistisen totuusteorian edeltäjistä.

Teorioiden vähättely (josta olisi siis väärin moittia Marxia) voi johtua paitsi ymmärtämättömyydestä, myös erilaisista teoreettisuutta koskevista asenteista ja ennakkoluuloista. Teoreettisuudella voidaan tarkoittaa monia ikäviä asioita kuten perusteettomiin oletuksiin pitäytymistä, vaikeaselkoisuutta, autoritaarisuutta ja kädentaitojen väheksymistä. Teorioilla ei kuitenkaan tarvitse olla näiden kanssa mitään tekemistä.

Tieteellisten teorioiden päätehtävät ovat tiedon systemointi eli järjestäminen, johon liittyvät todellisuuden kuvaaminen ja selittäminen, sekä ennustaminen. Kaikilla näillä voi olla mitä suurimmassa määrin käytännöllistä merkitystä kuten on esimerkiksi ilmatieteen teorioiden mahdollistamilla sääennusteilla ja kielitieteen teorioiden mahdollistamalla kieleen liittyvien ilmiöiden ymmärtämisellä.

Nykyisessä tieteenfilosofiassa yleisesti omaksutun käsityksen mukaan havainnot ovat teoriapitoisia eli aina käsitteellisesti tulkittuja. Ei siis ole olemassa ”teoriaa” edeltävää puhdasta havaintoa, vaan ennakko-oletukset värittävät aina havaintoa ja havainnot ovat erehtyväisiä siinä missä teoriatkin. Yksi tämän käsityksen pioneereista oli amerikkalainen Norwood Russell Hanson (1924-1967).

Havaintojen teoriapitoisuutta koskevasta käsityksestä on monia eri versioita, joista yhden mukaan havainnon kohteet havaitaan aina jonakin. Tähän havainnon intentionaalisuuteen eli suuntautuneisuuteen liittyy kohdetta koskevia yhteisöllisiä käytäntöjä, tavoitteita ja uskomuksia. Myös Marxin käsitys taloudesta ja yhteiskunnasta on tällä tavalla teoriapitoinen ja tulee siksi ymmärtää historiallisessa yhteydessään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.