Eino Kaila (1890-1958) syntyi Alajärvellä. Hän toimi filosofian professorina Turussa ja Helsingissä ja erikoistui filosofian lisäksi psykologiaan. Kailalla oli läheiset yhteydet 1900-luvun alkupuolen merkittävään filosofian koulukuntaan Wienin piiriin, jonka tavoin hän erotti tieteen ja epätieteen tarkasti toisistaan. Hän kannatti verifikaatioperiaatetta, jonka mukaan mielekkäitä lauseita ovat vain ne, jotka voidaan kokemusperäisesti todentaa tai kumota. Kaila oli valovoimainen luennoitsija. Syvähenkinen elämä on hänen tunnetuin teoksensa.
Oiva Ketonen (1913-2000) syntyi Teuvalla. Hän aloitti akateemisen uransa logiikan ja matematiikan parissa, mutta keskittyi myöhemmin aatehistoriallisiin ja tieteenfilosofisiin kirjoituksiin. Ketonen nimitettiin vuonna 1951 Eino Kailan jälkeen Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian professoriksi, missä virassa hän toimi vuoteen 1977 asti. Vuonna 1980 hän sai akateemikon arvonimen. Tutkijanuransa ohella Ketonen kuuluu sodanjälkeisen ajan merkittävimpiin korkeakoulupolitiikan vaikuttajiin.
Ingmar Pörn (s. 1935) on kotoisin Vaasasta. Hän on filosofian ruotsikielinen emeritusprofessori Helsingin yliopistossa. Pörn työskenteli lähes parikymmentä vuotta Britanniassa, Oxfordissa ja Birminghamin yliopistossa. Hän on logiikan sekä terveyden ja lääketieteen filosofian erikoistuntija.
Timo Airaksinen (s. 1947) on kotoisin Vaasasta. Hän on etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori Helsingin yliopistossa. Airaksinen on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, jonka työt käsittelevät laajaa aihekirjoa kuten tekniikkaa, minuutta, onnellisuutta, vanhuutta ja rakkautta.
Simo Knuuttila (s. 1947) on kotoisin Peräseinäjoelta. Hän on teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian professori Helsingin yliopistossa. Knuuttila on kansainvälisesti tunnettu antiikin ja keskiajan filosofian tutkija. Hän toimi pitkään akatemiaprofessorina ja johtaa edelleen huippuyksikköä, joka keskittyy filosofisen psykologian, moraalin ja politiikan tutkimukseen. Hänen saavutuksensa osoittavat, että pieneltäkin tutkimusalalta voidaan nousta kansainväliseen kärkeen.
Nämä filosofit ovat mentaliteetiltaan ja tutkimussuuntautuneisuudeltaan niin erilaisia, että olisi perusteetonta puhua erityisestä pohjalaisesta filosofisesta mielenlaadusta, jos sitä nyt kukaan on vakavasti ehdottanutkaan.
