Presidentti arvojohtajana

blog
Presidentin valtaoikeuksien riisumisesta seuraa, että hän voi panostaa entistä enemmän arvojohtamiseen.

Presidentinvaalien alla on tällä kertaa puhuttu paljon ehdokkaiden arvoista ja etiikasta. Vaalikeskusteluissa on kuitenkin yllättävän vähän käsitelty presidenttiehdokkaiden arvojen perusteluja ja ”johtamisfilosofiaa”.

Arvojohtaminen on yksi johtamiskoulutuksen ja -tutkimuksen muotiaiheista. Se samastetaan usein eettisen johtamisen kanssa, vaikka arvojohtaminen voi käsitellä myös esimerkiksi taloudellisia ja teknisiä arvoja kuten tehokkuutta ja tuottavuutta. Arvojohtamista tapahtuu muun muassa johtajan omalla esimerkillä, tietoisella arvojen määrittelyllä sekä muulla sanallisella arvo-ohjauksella ja -kasvatuksella.

Arvojohtamista on Vaasan yliopistossa tutkittu paljon julkisjohtamisen oppiaineessa. Arvojohtamista pidetäänkin usein julkisen sektorin organisaatioille erityisen sopivana johtamiskäsityksenä, koska julkisen sektorin ydintehtäviin kuuluu myös muiden kuin taloudellisten arvojen edistäminen: kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, tasa-arvo, syrjimättömyys ja demokratia, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Yksi arvojohtamista koskeva kansainvälinen tutkimushavainto on arvojen ja etiikan välineellistyminen: arvoja pidetään johtamisen välineinä, jotka hyödyttävät organisaatiota ja parantavat sen kilpailukykyä. Puhetta arvojohtamisesta käytetään myös markkinointitemppuna, jonka odotetaan antavan yhtiöstä tai muusta organisaatiosta myönteisemmän ja moniulotteisemman kuvan kuin minkä antaisi vain tehokkuudesta ja tuottavuudesta puhuminen.

Arvojohtajuus sopii tasavallan presidentille hyvin, koska toisin kuin monet muut johtajat hän voi valtaoikeudellisen riippumattomuutensa takia pitää uskottavasti esillä muitakin kuin taloudellisia ja teknisiä arvoja. Presidentti voi antaa kansalaisille mallia omalla käytöksellään, asennoitumisellaan ja puheillaan. Hän voi myös toimia kansakunnan unilukkarina, joka tarttuu yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja epäkohtiin arvojen ja etiikan näkökulmasta. Myös ulkopolitiikan johtajana presidentille sopii hyvin arvokantojen esittäminen, pohtiminen ja perustelu.

Presidentin arvojohtajuus on epäilemättä vaativa tehtävä varsinkin, kun se on jännitteinen holhoamista ja vahvoja yksilöjohtajia vierastavan modernin kansanvallan idean kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys