Yksi tieteellisen tutkimuksen normeista on universaalisuus, jonka mukaan tieteellisten väitteiden arvioinnin tulee perustua tutkijan henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumattomiin, yleispäteviin kriteereihin. Tähän normiin liittyy käsitys, että eri tutkijoiden tulisi ”muiden asioiden pysyessä muuttumatta” saada samasta kohteesta sama tulos. Jos eri tutkijat saavat toisistaan riippumatta saman tuloksen, tutkimuksen luotettavuus vahvistuu.
Universaalisuusnormi ei tietenkään sulje pois paikallisten aiheiden tutkimusta. Esimerkiksi pohjalaisten yritysten johtamisstrategioita voivat ainakin periaatteessa tutkia yhtä lailla Vaasan kuin vaikkapa Melbournen yliopiston tutkijat. Ei siis ole olemassa erityistä vaasalaista tai melbournelaista tiedettä, vaan ollakseen tiedettä tutkimuksen on missä tahansa harjoitettuna täytettävä samat yleiset kriteerit, joita ovat muun muassa objektiivisuus, kriittisyys, autonomisuus ja edistyvyys.
Eri yliopistoissa tehtävällä tutkimuksella on kuitenkin aina myös paikallisia erityispiirteitä, jotka liittyvät muun muassa aihevalintoihin, menetelmiin, esitystapaan ja muihin perinteisiin. Lisäksi kaiken inhimillisen toiminnan ja siten myös tieteellisen tutkimuksen väistämätön ja siksi usein huomiota vaille jäävä lähtökohta on ihmisen ruumiillisuudesta johtuva ”paikallisuus”.
Ranskalainen filosofi Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) käsittelee ruumiillisuuden merkitystä ihmisen havaintokokemukselle ja maailmassa olemiselle. Hän sanoo, että tietoisuus on aina ruumiin tietoisuutta ja että ruumis määrää yksilön näkökulman maailmaan. Koskettaminen ja tarttuminen ovat havaintokokemuksessa merkityksellisiä, koska koskettaminen kertoo kohteen laadusta, mutta myös sen, että jokin esine on jossain paikassa suhteessa havaitsijan ruumiiseen.
Oman kehomme lisäksi käytämme erilaisiin tehtäviin monia muita välineitä kuten työkaluja, koneita, rakennuksia, merkkejä ja käsitteitä, jotka ovat eräänlaisia kehon jatkeita. Vaikka mielikuva omasta ruumiista ankkuroi yksilön näkökulman maailmaan, kieli, käsitteet ja ympäristö tekevät tuosta näkökulmasta muuttuvan ja kulttuuripitoisen. Tämän näkökulmaan liittyvän vaikutuksen takia myös työympäristöllä on tieteellisen tutkimuksen kannalta merkitystä.
