Penseän juhlamielen puolustus

blog
Juhlat eroavat muun muassa arvokkuutensa ja riehakkuutensa perusteella toisistaan. Muodolliset juhlat ovat usein arvokkaita ja vakavia. Liiallinen vakavuus voi kuitenkin saada koomisia piirteitä.

Äitini kertoo 1950-luvulla tapahtuneesta konfirmaatiostaan, että pappi oli etukäteen varoittanut rippikoululaisia seuraavasti: ”Jos kirkossa ei pysty olemaan nauramatta, on parasta jäädä kotiin.” Äitini puri kirkossa huultaan, ettei purskahtaisi nauruun.

Akateemiset juhlat kuten väitöskaronkka ja tohtoripromootio yhdistävät arvokasta ja riehakasta iloa. Karonkassa vastaväittäjän vastauspuheenvuoroa ohjeistetaan niin, että se on tyyliltään kepeän asiallinen, ei liian juhlava tai vakava.

Vakiintunut muoto ja etukäteen valmisteltu ohjelma ovat arvokkaan juhlan yleisiä tuntomerkkejä. Hyvä ruoka ja pöytäpuheet lisäävät juhlan arvokkuutta. Juhlavuutta voidaan lisätä myös musiikilla, runoilla tai muilla esityksillä. Arvokkaaseen juhlaan liitetään usein se, mitä Nietzsche ivasi Iloisen tieteen esipuheessa sivistyneen ihmisen henkisiksi nautinnoiksi.

Riehakas ilo voi syntyä esimerkiksi huumorista, kepeästä seurustelusta ja rock and rollista. Riehakkuuteen kuuluu usein myös se, että juhlan kulku on ennakoimaton. Erityisesti aikuisten juhlissa riehakkuutta vahvistaa alkoholi.

Kuten moniin muihinkin juhliin, jouluun kuuluu arvokasta ja riehakasta iloa. Kristillinen jouluperinne kirkkoineen, evankeliumeineen ja Enkeli taivaan -virsineen edustaa harrasta iloa. Pukki, lahjat ja ”Porsaita äidin oomme kaikki” ovat riehakasta jouluiloa, vaikka niidenkin taustalla on harras perinne.

Osa juhlien, myös joulun ahdistavuutta liittyy niiden (oletettuun) velvoittavuuteen: osallistumispakkoon ja kaavamaisiin valmisteluihin. Myös ilon tunnetta – arvokasta tai riehakasta – saatetaan pitää juhlaan kuuluvana velvollisuutena. Näin juhlasta voi tulla itsensä irvikuva.

Vaikka juhlan käsite sisältää viittauksen iloon osana merkitystään, ilon tunteminen ei ole juhlan välttämätön ehto. Pikemminkin juhla voi tehdä iloiseksi, vaikka aina ei käykään niin. Juhla toteutuu tehtynä tekona, vaikka juhlija olisi penseä.

Vaikkei erityisesti pitäisi juhlista, voi silti nauttia esimerkiksi hyvästä ruuasta, ja juhlaperinteistä voi yleensä poimia itselleen sopivimmat tavat. Kangistuneista kaavoista poikkeaminen helpottaa juhlastressiä. Juhla saa olla persoonallinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja toimii vastuullisuus- ja eettisyysjohtajana Vaasan yliopistossa.