Lahja

blog
Aidoimmat lahjat annetaan odottamatta vastiketta. Vai voiko sellaisia lahjoja olla olemassakaan?

Lahjan antaja yleensä toivoo, että saaja huolisi lahjan. Joissakin tapauksissa lahjan antaja saattaa kuitenkin syystä tai toisesta olettaa saajan kieltäytyvän siitä.

Lahjan antaminen odottamatta saajalta mitään voi olla mahdollista, jos antaja ja saaja ovat toisilleen tuntemattomia ja jos antaminen tapahtuu persoonattomasti välikäden kautta. Tällaisia lahjoja annetaan esimerkiksi kehitysyhteistyöjärjestöjen kautta.

Moniin lahjoihin liittyy kuitenkin toive, että lahja olisi saajalleen mieluinen. Joihinkin lahjoihin liittyy myös pyyntö, että saaja käyttäisi sitä toivotulla tavalla. Lahja voi siten olla myös toisen hallitsemisen väline. Antajan ei kuitenkaan välttämättä tarvitse sanoa suoraan, miten hän toivoo lahjaansa käytettävän. Vastaanottaja saattaa arvata sen aikaisemman kokemuksensa perusteella.

Lahjan antamista voi edeltää myös saajan toivomus. Lasten kirjeet joulupukille ovat tästä esimerkkejä. Joidenkin mielestä pyydetyt lahjat ovat kuitenkin ”epäaitoja”. Monien mielestä parhaat lahjat tulevat saajalleen täydellisenä yllätyksenä.

Suomessa ja monissa muissa maissa hyviin tapoihin kuuluu kiittää lahjasta. Hyviin tapoihin kuuluu myös pettymyksen kätkeminen, jos lahja onkin toiveiden vastainen. Lahjasta pitää kieltäytyä, jos sen vastaanottaminen olisi laitonta tai moraalisesti väärin.

Eri kulttuureissa on kehittynyt monimutkaisia lahjojen ja vastalahjojen antamisen käytäntöjä. Lahjojen määrää ja laatua säädellään niissä tarkasti. Joissakin kulttuureissa esimerkiksi myötäjäisten antaminen on morsiamen perheelle suuri taloudellinen rasite. Lahjan antaminen voi siis olla myös sosiaalinen pakko, jonka noudattamatta jättämisestä seuraa sosiaalisia sanktioita.

Lahjonta on laitonta toimintaa, jossa saajalle tarjotaan jotain, mistä antaja olettaa saavansa itseään hyödyttävän vastapalveluksen. Lahjoitus on vuorostaan laillinen saajan toiminnalle annettu rahallinen tai muu konkreettinen tuki.

Suomalaiset yliopistot ovat keräämässä ulkopuolisia lahjoituksia toimintansa tukemiseen. Lahjoittajat voivat itsekin hyötyä tieteellisen tutkimuksen ja ylimmän opetuksen tukemisesta. Jotkut mesenaatit ovat kuitenkin kuin kummeja, jotka jättävät lahjan käyttötavan saajan omaan harkintaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Tommi Lehtonen

Tommi Lehtonen - Ajatusyhteys

Kirjoittaja on Vaasan yliopiston vastuullisuus- ja eettisyysjohtaja.