Laajoihin kielimalleihin nojaava generatiivinen tekoäly voi parhaimmillaan sujuvoittaa asiantuntijatyötä tarjoamalla esimerkiksi mahdollisuuden kääntää tekstiä nopeasti ja uskottavasti kielestä toiseen ja tiivistämällä sille syötettyä tietoa. Toisaalta tekoälyä tutkineet viestinnän asiantuntijat nostavat esiin isona haasteena sen, että tekoälytyökalujen taakse kätkeytyy helposti valta-asetelmia, jos niiden annetaan toimia isäntänä.

Vaasan yliopiston viestintätieteet tarjoaa yhdessä Vaasan avoimen yliopiston ja Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa kaksi kiinnostavaa ja ajankohtaista verkkokurssia syksyllä 2026. Kurssit suoritetaan suomeksi (osa materiaaleista englanniksi).

Kummallekin kurssille mahtuu 50 opiskelijaa, ja 25 opiskelijan kiintiö/ kurssi on varattu avoimen kautta tuleville opiskelijoille. Lähtökohtaisesti puolet kurssipaikoista on varattu Vaasan yliopiston viestintätieteiden tutkinto-opiskelijoille, joille osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen alkaa avoimen yliopiston osalta 12.8.2026. Kurssikuvaukset ovat jo nähtävillä Opin.fi-palvelussa, mutta seuraa ilmoittautumisen avautumista myöhemmin. Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat näille vapaavalintaisille kursseille normaalisti Pepissä syyslukukauden alussa.

Olemme keränneet tähän blogitekstiin nostoja Vaasan yliopistolla toukokuussa 2026 vierailleilta viestinnän tutkijoilta, jotka puhuivat Median ja viestinnän tutkimuksen päivillä (7.–8.5.) tai osana niitä edeltävän päivän ohjelmaa. Videot ovat osa syksyn tekoälykurssien materiaalia, ja ne voit katsoa jo nyt alta avautuvista linkeistä. Kuten videoilla, myös kurssien opetuksessa painottuu ajattelutapa, jossa tekoälyyn ei suhtauduta deterministisesti: toisin sanoen teknologia ei itsessään tee maailmasta parempaa tai huonompaa, vaan tekoälyä tulee tarkastella rakentavan kriittisesti.

Generatiivisen tekoälyn toiminta perustuu jäljittelyyn

Saimme Misleading Consumers -hankkeen puhujaksi ja Mevi-päiviä edeltävän päivän vieraaksi Bergenin yliopiston retoriikan ja visuaalisen viestinnän professorin Jens E. Kjeldsenin. Kjeldsen on tutkinut urallaan laajasti sitä, miksi tietyt julkisen viestinnän sisällöt koetaan uskottavimmiksi kuin toiset. Tällä hetkellä hän tutkii muun muassa huijauksia, joiden tuottamiseen käytetään paljon myös tekoälyä.

Haastatteluvideolla Kjeldsen toteaa, että liitämme huomaamattamme tekoälyyn inhimillisiä ominaisuuksia, vaikka se ei itse pysty ajattelemaan. Tekoälyn inhimillisyys on siis enemmän ihmisen asenne tekoälyä kohtaan kuin teknologian varsinainen ominaisuus. Tekoälytyökalut auttavat keksimään eri aiheisiin liittyviä puheenaiheita ja sisältöjä, minkä vuoksi niiden avulla ideoidaan paljon esimerkiksi julkisia puheita. Tekoäly jäljittelee aiempia tekstejä ja siksi sitä käyttävät hyödykseen myös nettihuijarit, jotka pystyvät luomaan kokonaisen hahmon tekoälyn avulla generoimalla tekstin lisäksi myös ääntä ja kuvaa. Mitä enemmän dataa kohteesta on saatavilla, sitä uskottavampi ja aidomman tuntuinen jäljitelmä on.

 

Tekoälyä ei tule kammoksua

Median ja viestinnän tutkimuksen päivien ensimmäisenä pääpuhujana esitelmöinyt Zürichin yliopiston apulaisprofessori Jing Zeng on tutkinut paljon generatiivista tekoälyä ja sen avulla tuotettuja sosiaalisen median sisältöjä. Myös Zeng korostaa jäljittelyn olevan keskeinen osa generatiivisen tekoälyn toimintaa. Zeng nosti plenaaripuheenvuorossaan esiin käsitteen ”knowsense”, joka on yhdistelmä tietoa (knowledge) ja ”hölynpölyä” (nonsense), ja se viittaa tapaan puhua asioista niin, että tekoäly jäljittelee asiantuntijatiedon tuottamista mutta kuitenkin ilman aitoa ymmärrystä.

Haastatteluvideollamme hän toteaa kuitenkin, että niin tutkijan kuin opiskelijankin tulisi kokeilla erilaisia tekoälysovelluksia työssään tai opinnoissaan. Tekoälyä ei tule siis kammoksua eikä sen käyttöä tarvitse hävetä, mutta tutkijan tai opiskelijan on itse pidettävä ohjat käsissään. Generatiivinen tekoäly on ennen kaikkea työkalu luovan ajatustyön tueksi – ei sitä tuottamaan. Ilman tekoälyn kokeilemista ei pysty kunnolla myöskään osallistumaan aiheesta käytäviin yhteiskunnallisiin keskusteluihin.

Tekoäly on muuttanut ja muuttaa viestintää

Toisena pääpuhujanamme esiintyi apulaisprofessori Tanja Aitamurto (University of Illinois Chicago), joka toteaa myös videolta katsottavassa haastattelussa, että (generatiivinen) tekoäly on sujuvoittanut tekstien tuottamista koko yhteiskunnan tasolla, mutta toisaalta tekoäly on tullut monien viestintäprosessien väliin, jolloin suoraa ihmisten välistä viestintää ei välttämättä aina koetakaan tarpeelliseksi.

Aitamurto nostaa esiin sen, että tekoälyllä tuotettuihin teksteihin voi helposti kuitenkin livahtaa tietoa, joka ei täysin pidäkään paikkaansa ja toisaalta tekoälyn taustalla on tahoja, joiden intressit voivat heijastaa valta-asetelmia algoritmien kautta. Tekoäly kuitenkin luo viestinnälle organisaatioissa lukuisia mahdollisuuksia, jolloin yhä useampi ihminen voi kokea osallisuutta myös fyysisesti etäältä. Avainkysymys on kuitenkin se, miten tekoälytyökalut on suunniteltu ja keitä ne lopulta palvelevat, sillä tekoäly voi sekä mahdollistaa laajemman saavutettavuuden että sulkea ihmisiä ulkopuolelle.

📚 Tarjolla olevat kurssit (5 op / kurssi)

🔹 Tekoäly viestinnässä (AYVIEK2070)
🗓 19.10.–22.11.2026
Perehdyt tekoälyn perusteisiin, eri muotoihin ja sen laajoihin vaikutuksiin viestinnässä. Et tarvitse etukäteisopintoja tätä kurssia varten, mutta kurssin taso on akateeminen eli kurssilla tutustut myös ajankohtaiseen tutkimuskirjallisuuteen.

🔹 Tekoäly asiantuntijan työssä (AYVIEK2071)
🗓 16.11.–20.12.2026
Syvennät osaamistasi käytännön työelämän näkökulmasta ja opit hyödyntämään tekoälyä omassa asiantuntijatyössäsi sen laajat vaikutukset huomioiden. Kurssia varten suositellaan aiempaa kurssia ja tietämystä tekoälystä.

👉 Kurssit kannattaa suorittaa yhdessä: ensimmäinen antaa perustan, toinen vie osaamisen lähemmäs asiantuntijatehtäviä työelämässä.

👥 Kenelle?

• Työelämässä jo toimiville asiantuntijoille
• Viestintäalojen opiskelijoille
• Kaikille, jotka haluavat kehittää tekoälyosaamistaan

💻 Joustava toteutus

• Täysin verkossa – opiskele ajasta ja paikasta riippumatta
• Selkeä viikkotahtinen eteneminen
• Materiaalit saatavilla Moodlessa

📍 Lisäksi työelämälähtöisellä kurssilla järjestetään yhteistapaaminen joulukuussa, johon voit osallistua etänä tai Seinäjoen kampuksella (tallenne saatavilla jälkikäteen, mikäli et pääse paikalle). Tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.

🚀 Nappaa ajankohtainen tekoälytieto haltuun ja vie asiantuntijuutesi uudelle tasolle!

 

Bio ja yhteystiedot

 

Tekstin kirjoittajana on viestintätieteiden tutkijatohtori Maria Eronen-Valli, joka työskentelee tällä hetkellä tekoälykurssien suunnittelun ohella Suomen Akatemian rahoittamassa Misleading Consumers -hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan myös tekoälyllä tehtyjä sisältöjä harhaanjohtavassa kaupallisessa viestinnässä.

 

 

 

 

 

 

Tekoäly: Tämän blogitekstin jäsentämisessä on hyödynnetty tekoälyä.