Havaiji on monen unelmalomakohde, josta tulee mieleen aloha, kukkaleit, ukulelet, kauniit rannat, surffaus, rento ja ystävällinen ilmapiiri sekä aina lämmin aurinkoinen ilma. Havaijin saaret sijaitset pohjoisella Tyynellämerellä.

Havaiji oli ennen Yhdysvaltojen miehitystä itsenäinen kuningaskunta. Se on ollut Yhdysvaltojen hallussa virallisesti vuodesta 1898. Havaiji on ollut vuodesta 1959 lähtien Yhdysvaltojen 50. osavaltio (aloha state), josta tulee myös suositun poliisisarjan nimi Havaiji 5–0. Sarja on itse asiassa uusi versio 60–80-luvuilla esitetystä sarjasta Hawaii Five-O.

Olen ollut kuluvan lukuvuoden tutkijavaihdossa Havaijin yliopistossa, jossa olen alkanut ymmärtämään, mitä aloha tarkoittaa. Aloha löytyy kaikista polynesialaisista kielistä. Aloha on sana rakkaudesta, rauhasta, myötätunnosta ja armosta, ja sitä käytetään yleisesti myös tervehdyksenä.

Tämä näkyy päivittäin myös yliopiston arjessa.

Aloha-henki näkyy päivittäin arjessa Havaijilla, kun paikalliset ihmiset ovat hyvin ystävällisiä, auttavaisia ja positiivisia.

Havaijin yliopisto

Havaijin Oahun saarelle Honolulun keskustaan perustettiin ensimmäinen yliopisto vuonna 1907, joka tarjosi maatalouden ja mekaanisen taiteen opetusta. Yliopisto muutti Manoa-laaksoon vuonna 1912. Nykyinen Havaijin yliopistojärjestelmä luotiin vuonna 1965. Silloin yhdistettiin Havaijin osavaltion kaikki korkeakoulut yhdeksi Havaijin yliopistoksi (University of Hawaiʻi), joka tunnetaan nimellä UH. Yliopisto tarjoaa monipuolista korkeakoulutusta kuudella saarella, jossa on opiskelijoita yhteensä yli 50 000.

Pääkampus sijaitsee vieläkin Manoa-laaksossa, jossa on muun muassa geofysiikan ja planetologian instituutti sekä Tyynenmeren biotieteiden tutkimuskeskus. Yliopisto tunnetaankin näiden alojen tutkimuksesta, johon se on saanut myös merkittäviä rahoituksia. Esimerkiksi Facebookin perustaja Mark Zuckerberg lahjoitti tammikuussa 50 miljoonaa dollaria yliopistolle tutkimukseen ilmastonmuutoksen vaikutuksista valtamerille.

William S. Richardsonin oikeustieteiden laitos

Pääkampuksella sijaitsee myös William S. Richardsonin oikeustieteiden laitos, jossa olen tutkijavaihdossa. Oikeustieteiden laitos on perustettu vuonna 1973, ja se on nimetty William S. Richardsonin (1919–2010) kunniaksi. Hän oli perustamassa oikeustieteiden laitosta, koska piti tärkeänä, että Havaijilla pitää olla oikeudellista koulutusta, jotta voidaan turvata erityisesti kulttuuriset perinteet. Hän toimi pitkään Havaijin osavaltion korkeimman oikeuden päätuomarina (1966–1982). Hän uransa aikana auttoikin laajentamaan alkuperäisiä oikeuksia ja sovelsi muinaisia ​​havaijilaisia ​​käsitteitä, jotta luonnonvarat eivät olisi vain yksityisessä omistuksessa. Hän laajensi myös kansalaisten oikeuksia, kuten paremman pääsyn rannoille.

Oikeustieteiden laitos on yksi Yhdysvaltojen pienimmistä oikeustieteiden laitoksista, joten se on opiskelijoille kohtuuhintainen ja tarjoaa hyvin laadukkaan henkilökohtaisen oppimisen aloha-hengessä. Henkilöstöllä on sekä monipuolinen käytännön kokemus eri lakitehtävistä että akateeminen tausta, mikä näkyy vahvasti opetuksessa. Ylipäätään opetus eroaa hyvin paljon perinteisestä suomalaisesta oikeustieteen opetuksesta.

Opiskelijaryhmät ovat pieniä, joten opiskelijoiden kanssa henkilöstö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja opiskelijoita ohjataan hyvin henkilökohtaisesti. Osallistuin ja kävin luennoimassa eri opintojaksoilla, joissa käytiin monipuolisesti läpi aihealueen oikeusteoriaa- ja kulttuuria, lainsäädännön kehitystä, oikeustapauksia sekä lainsäädännön soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Näin opiskelijat oppivat opintojaksoilla keskustelemaan monipuolisesti aiheista ja laatimaan erilaisia oikeudellisia asiakirjoja. Säännöllisesti järjestetään myös tuomioistuinharjoittelua, jossa opiskelijat joutuvat olemaan eri rooleissa. Näin he saavat erinomaiset työelämä- ja vuorovaikutusvalmiudet eri työtehtäviin valmistuttuaan.

William S. Richardsonin oikeustieteiden laitoksen tutkijoissa on paljon kansainvälisesti arvostettuja oikeustieteilijöitä eri oikeuden aloilta. Perinteisesti vahvoja tutkimusalueita ovat ympäristöoikeus, Havaijin kansallinen oikeus, Tyynenmeren ja Aasian oikeus, jonka myötä laitoksessa on useita japanilaisia ja korealaisia tutkijoita vaihdossa. Laitoksella on myös monia muita tutkimusalueita ja pro bono -ohjelmia sekä Innocence Project, johon pääsin itsekin tutustumaan käytännössä.

Havaijin Innocence Project

Innocence Project on yhdysvaltalainen yleishyödyllinen järjestö, jonka tavoitteena on vapauttaa väärin perustein vankeuteen tuomittuja todistamalla heidän syyttömyytensä. Sen perustivat Barry Scheck ja Peter Neufeld vuonna 1992. Järjestö toimi aluksi Yeshivan yliopiston oikeustieteen laitoksella, mutta irtautui itsenäiseksi järjestöksi vuonna 2004. Järjestöllä on jatkuvasti eri puolilla Yhdysvaltoja arvioitavanaan tuhansia tapauksia, ja uusia avunpyyntöä tulee koko ajan lisää vangeilta, jotka haluavat todistaa syyttömyytensä.

Havaijin Innocence Project on toiminut oikeustieteen laitoksella vuodesta 2005. Toiminnassa on mukana laitoksen henkilöstöä, opiskelijoita, asianajajia ja muita vapaaehtoisia henkilöitä sekä lahjoittajia. Innocence Project toimii erinomaisena opetuksena opiskelijoille, kun he joutuvat perehtymään syvällisesti oikeustapauksiin ja todistusaineistoihin. Oikeustieteen näkökulmasta on puolestaan tärkeää, että saadaan tutkittua tietoa ongelmista ja pystytään sitä kautta kehittämään rikosoikeusjärjestelmää, jotta syyttömiä ei tuomittaisi rikoksista, joita he eivät ole tehneet.

Yhdysvalloissa on harjoitettu kovaa kriminalipolitiikkaa 1970-luvun lopulta lähtien, mikä näkyy myös vankiluvuissa. Vankiloissa on tällä hetkellä yli kaksi miljoonaa vankia. Yhdysvalloissa on vankilassa 629 ihmistä 100 000 asukasta kohden, kun vastaava suhdeluku on Suomessa 50. Syyttömänä kesken tuomionsa vapautettuja on Yhdysvalloissa vuoden 1989 jälkeen lähes 3 000. Syyttömiä on siis vapautettu vankilasta keskimäärin viikoittain.

Tutkijoiden mukaan syyttömiä tuomitaan useiden eri syiden takia. Syynä ovat esimerkiksi huono rikostekninen tutkinta, virheelliset todistukset, väärät tulkinnat, keksityt todisteet, virkavirheet ja painostuksen johdosta saadut syyttömien tunnustukset. Syyteneuvottelu (plea bargain) onkin hyvin yleinen menettely Yhdysvalloissa, jossa syytetyn tunnustus lieventää rangaistusta, jos syyttäjä ja syytetty pääsevät ennen oikeudenkäyntiä yksimielisyyteen tuomiosta. Tämä on herättänyt keskustelua, kun syyteneuvotteluissa syyttömät syytetyt päättävät tunnustaa syyllisyytensä välttääkseen riskin, että heidät todetaan syylliseksi oikeudenkäynnissä.

Yhdysvaltain oikeusjärjestelmästä tulee ymmärtää, että kyseessä on yhden oikeusjärjestelmän sijaan useita erilaisia, koska jokaisessa osavaltiossa on omat käytäntönsä. Suurimmassa osassa osavaltioita on vielä paikallisesti valitut syyttäjät. Lisäksi poliisi on hyvin hajautettu ja poliisilaitoksia on noin 18 000. Pelkästään jo tämän takia rikosprosessin toimintatavat ovat hyvin kirjavia eri puolella Yhdysvaltoja.

Aloha-henki

Aloha-henki näkyy päivittäin arjessa Havaijilla, kun paikalliset ihmiset ovat hyvin ystävällisiä, auttavaisia ja positiivisia. Olen oppinut, että alohalla on syvällisempi kulttuurinen ja henkinen merkitys havaijilaisille, joille sanaa käytetään määrittelemään olemassaoloa yhdessä pitävänä voimana.

Havaijin osavaltio ottikin käyttöön Aloha Spirit -lain vuonna 1986, joka velvoittaa kaikkia kansalaisia ja virkamiehiä käyttäytymään alohan mukaisesti. Alohaa voisi luonnehtia siten ihmissuhteiden olemukseksi, jossa jokainen ihminen on tärkeä muille ihmisille ja toisia ihmisiä tulee kunnioittaa. Lisäksi alohaan kuuluu luonnon kanssa tasapainossa eläminen ja sen kunnioittaminen.

Havaijin yliopiston motto on: ”Maluna aʻe o nā lāhui āpau ke ola ke kānaka” (Above all nations is humanity). Se on historioitsija Golwin Smithin kuuluisa lainaus, joka kaiverrettiin kivipenkkiin, jonka hän antoi Cornellin yliopistolle vuonna 1871. Tässä ikävässä maailmantilanteessa tuo motto on hyvin osuva, ja nyt tarvitaan aloha-henkeä.

 

Jyri Paasonen
OTT,  julkisoikeuden
tutkijatohtori Vaasan yliopistossa

 

 

• Tutustu Vaasan yliopiston julkisoikeuden tutkijoiden Puuvillatehtaan puntari -blogiin
• Jyri Paasosen kotisivu