Uuden sukupolven astuessa työelämään, vaatimukset niin työnteosta kuin työstä itsestään on muuttunut. Työntekijä odottaa, että työ on mielekästä, merkityksellistä sekä työntekijään luotetaan ja hänet koetaan tärkeäksi työyhteisössä. Esihenkilön tuki ja motivointi työntekijää kohtaan on ennennäkemättömän tärkeää nykytyöelämässä, jonka vuoksi esihenkilön on mietittävä uudelleen tapaa johtaa tiiminsä työntekoa. Myös maailman nykytilanne on ohjannut ihmiset etätöihin, joka vielä entisestään on lisännyt esihenkilöiden tapojen tärkeyttä johtaa tiimiään. Työntekijän selän takana ”kyttääminen” kuin myös käskytys on tullut väistyäkseen valmentavan johtamisen tieltä.
Valmentavan johtamisen eli coachaamisen, tavoitteena on tukea, kysyä kysymyksiä, oivalluttaa työntekijää sekä kuunnella että olla myös kiinnostunut. Valmentavassa johtamisessa kyseessä on henkilö itse eikä pelkkä resurssi. Valmentajalta odotetaan tukea, mutta kuitenkin itse oppimisen vastuu sekä tavat toimia työssä siirretään työntekijän omaan ajattelu- ja päätäntäkykyyn. Haluankin lainata esimiestäni, joka sanoi näin eräässä etätiimipalaverissa, mikä mielestäni kiteyttää hienosti valmentavan johtamisen periaatteita:
”Te olette työnne asiantuntijat ja luotan teidän tekemiseenne sekä siihen että teette mielestänne oikean ratkaisun. Olen täällä teitä varten teidän tukenanne ja autan teitä parhaani mukaan, jotta teillä on kaikki tarvittavat asiat kunnossa mitä tarvitsette työssänne onnistumiseen”.
Esihenkilöltä toivotaan uudenlaisia vuorovaikutustaitoja jokapäiväiseen johtamiseen, jotka parhaansa mukaan tukisivat työntekijän vahvuuksia, joka puolestaan ohjaa tätä itsenäisempään työskentelyyn ja kehitykseen. Sparraus onnistumisista sekä silloinkin kun jokin työssä menee pieleen, ovat tärkeässä asemassa työmotivaation säilyttämisessä. Esihenkilön tulisi toisin sanoen toimia niin voimaannuttajana kuin mahdollistajana. On selvää, että valmentavaa johtamista ei voi suorittaa ilman että tuntee oman tiiminsä ja mikä heitä motivoi työssään. Kehityskeskustelut, palaverit sekä havainnointi päivittäisistä vuorovaikutuksista ovat hyviä menetelmiä selvittää nämä asiat alaisistaan.
Valmentava johtaminen ei sovi kaikille, eikä kaikkiin työtehtäviin. Kuitenkin niihin työtehtäviin ja henkilöihin, joihin tämä sopii lisää tämä niin motivaatiota kuin itse työn imua sekä tehokkuutta. Tehokkuushan on organisaatioiden yksi tärkeä tekijä tuottaa voittoa. Organisaation henkilöstö puolestaan toimii menestyksen mahdollistajana ja on tärkein voimavara. Parhaimmassa tapauksessa henkilön työtyytyväisyys on katossa ja työuupumus tietämättömissä.
Kirjoittaja: Jenny Hannuksela
Kuvat: pixbay.com
