Harva kohottaisi nykyään kulmakarvojaan naispuoliselle johtajalle, koska naisten osuus johtajatehtävissä olevista on noussut roimasti. Naisten määrä esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä on lisääntynyt Suomessa merkittävästi koko 2000-luvun ajan. Keskuskauppakamarin vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan naisten osuus pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli Suomessa lähes 9 %:ia. (Keskuskauppakamari 2019.) Tämä luku ei kuitenkaan vielä kuulosta kovin suurelta, mutta suunta on ainakin oikea.
Kehitys on tosiaan mennyt oikeaan suuntaan naisjohtajien määrän osalta, mutta edelleen monessa muissa naisjohtajuuteen liittyvissä asioissa laahataan perässä. Esimerkiksi niin yksinkertaisessa asiassa kuin ammattinimikkeissä näkyy edelleen vanhat sukupuolirooleihin kytkeytyneet ajatusmallit. Vasta nyt sukupuolineutraaliuden ollessa vahvasti nousussa kaikissa yhteiskunnan osa-alueilla myös ammattinimikkeitä on alettu syynätä tästä näkökulmasta. Ja hyvä niin. Myös johtamista on käsitelty sukupuolirooleja korostavia ammattinimikkeitä koskevassa yleisessä keskustelussa. Haluan jatkaa tätä aihetta ja nostaa esille erityisesti sanan esimies.
Sukupuoliroolit ja työelämä
Nainen voi olla palomies, esimies, putkimies, eikä siihen kummemmin reagoida. Mutta asian voi kääntää niin, että kielenkäytössä heti reagoitaisiin, jos mies olisi ”palonainen”, ”lakinainen” ”putkinainen”, ”virkanainen” tai ”esinainen”. Näin sukupuolen merkitys ammattinimikkeissä korostuu heti. Feministisillä ammattinimikkeillä harvoin viitataan miehiin, vaan sen sijaan keksitään uusi korvaava nimike, kuten lentoemännän sijaan käytetty ”stuertti”.
Vasta viime aikoina itsekin olen huomioinut omassa kielenkäytössäni näitä maskuliinisia termejä ja miten ne vaikuttavat itsestään selvinä arkipuheessa ja omaan käsitykseen esimerkiksi mies- ja naisvaltaisista aloista ja sukupuolirooleista. Asia on kylläkin ollut todella ajankohtainen yhteiskuntakeskustelussa, mutta vasta nyt minusta on huomattavissa konkreettista muutosta ja halua nähdä muutosta.
Yritin etsiä tietoa siitä, miten sukupuolineutraalisuutta edistetään viranomaisten taholta. Esimerkiksi THL on hankkeellaan ”Sukupuolella väliä?” nostanut esille sukupuolten tasa-arvoa mediassa ja poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Hankkeella, jossa tehdään yhteistyötä Journalistiliiton, Yle:n, Naistoimittajat ry:n ja Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) kanssa, halutaan mm. lisätä tietoisuutta siitä, miten sukupuolten eriarvoisuus julkisessa keskustelussa, poliittisessa päätöksenteossa ja johtopaikoilla kietoutuvat yhteen. (THL 2019.)
Mistä sukupuolta korostavat ammattinimikkeet juontavat juurensa?
Maskuliiniset ammattinimikkeet juontavat juurensa maskuliinisuutta korostaviin ammatteihin ja siihen, miten suhtaudumme nais- ja miessukupuolirooleihin ja niihin yhdistyviin ominaisuuksiin ja stereotypioihin. Niin sanottuja ”miesammatteja”, kuten juuri palomies, rakennusmies, kirvesmies jne. korostavat maskuliinisia ominaisuuksia kuten fyysistä voimaa jne.
Kulttuurimme korostaa sukupuolirooleja ja niihin kytkeytyneitä käsityksiä. Aikaisemmin sukupuoli ohjasi vahvasti ammatinvalintaa ja sulkivat usein myös harmillisesti pois usean ammatin naisilta.
Kynnys hakeutua miesvaltaisille aloille on varmasti monelle ollut korkea. Miesvaltaisille aloille pyrkiminen oli ennen hankalaa, ja siihen suhtauduttiin usein oudoksuen ja korostettiin, miten ”rohkea” nainen oli, kun uskaltautui hakeutua sellaiseen ammattiin. Sitä ei välttämättä katsottu negatiivisesti, mutta asian pelkkä huomioiminenhan kertoo jo itsessään, miten juurtuneet sukupuoliroolit ovat yhteiskuntaamme. Usein emme edes huomaa näitä sukupuolirooleihin kytkeytyneitä ajatusmalleja ja miten suhtaudumme niihin.
Miksi tarvitsemme muutoksen kohti sukupuolineutraaleja ammattinimikkeitä ja sukupuolineutraalia johtamista?
Naisjohtajien osuus on noussut roimasti, ja varmasti esimiesnimike ei vaikuta tai häiritse monenkaan naisen johtamistyötä. Yhtä hyviä ja itsevarmoja johtajia he ovat varmasti, ja myös tietoisia siitä. Mutta tässä on kyse myös periaatekysymyksestä ja suomen kielen kehityksestä kohti tämänhetkistä todellisuutta vastaavaa, modernimpaa kieltä.
Esimies -nimikkeelle on myös yritetty löytää hyvä korvike. Kuulin ensimmäistä kertaa uuden esimies-sanan korvaavan nimikkeen ”esihenkilö” työpaikan kahvipöydän keskustelussa. Tämä nimike ei omaan korvaan kuulosta kovinkaan sujuvalta nimikkeeltä, mutta toki ajatus on hyvä.
Muuttaako ammattinimikkeiden sukupuolineutraalistaminen suhtautumista naisjohtajiin ja mielikuvaamme johtajasta ja hänen ominaisuuksiinsa? Tuskinpa. Mutta en myöskään keksi syytä olla muuttamatta ammattinimikkeitä neutraalisimmaksi. Kestää varmasti kauan, ennen kuin uudet sukupuolineutraalit ammattinimikkeet vakiintuvat kieleemme ja totumme niiden käyttöön. Mutta minusta vanhoista stereotyyppisistä nimikkeistä luopuminen on tärkeämpää. Moni varmasti on sitä mieltä, että neutraaleihin ammattinimikkeisin siirtyminen on turhaa ja aiheuttaa turhaa työtä ja että meidän tulisi keskittyä enemmän näkyviin asioihin, kuten esimerkiksi naisten ja miesten välisten palkkakuilujen kaventamiseen. Mutta minä olen sitä mieltä, että sukupuolettomiin ammattinimikkeisiin siirtyminen olisi vahva merkki siitä, että sukupuolella ei tulisi millään tasolla olla vaikutusta työelämään liittyvissä asioissa. Tämä olisi ainakin hyvä ja konkreettinen ilmaisu tästä.
Sukupuolettomat ammattinimikkeet edistävät tasa-arvoa työelämässä ja poistavat vanhat stereotyyppiset ennakkoluulot.
Jäljelle jää vain johtamista ammatikseen tekevä yksilö, jossa hänen johtamiseensa liittyvät ominaisuudet saavat enemmän valoa ja merkitystä. Hyvällä johtajuudella ei ole mitään tekemistä sillä, oletko mies vai nainen. Sukupuolineutraalisuus on tärkeä myös johtamistehtävissä, koska johtaminen on aina kahden ihmisen välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta, eikä riipu siitä, onko johdettava ja johtava mies vai nainen.
Kirjoittaja: Janina Ålgars
Lähteet:
Kuvat Pixabay.com
Keskuskauppakamari 2019. Kauppakamarin naisjohtajakatsaus 2019.
