Uskon, että tiettyyn pisteeseen asti johtajuutta voi opetella. Mutta kaikista ei kuitenkaan ole johtajiksi. Tänä päivänä johtamista voi opiskella monissa kouluissa, mutta todellinen johtamisen korkeakoulu tapahtuu vasta varsinaisen työn äärellä. Yhteiskuntamme on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Johtuen maailman kompleksisuudesta ja sen monimuotoisuudesta, on johtaminen murroksessa ja muutoksen äärellä. Puhutaan maailman digitalisoitumisesta, robotiikasta ja massadatasta, jota maailma on tulvillaan. Maailma on siis muuttunut ja tietysti myös koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut yhteiskuntaan ja eri organisaatioihin. Tämä on tietysti myös haaste esimiehille. Tämän takia on erityisen tärkeää pohtia, millainen johtaminen toimii tämän päivän maailmassa ja millaisia johtajia oikein tarvitsemme.
Johtamistapoja ja johtamisteorioita on monia, eikä ole olemassa yhtä ainoata tai oikeata tapaa johtaa työyhteisöä. Tänä päivänä puhutaan paljon valmentavasta johtamistavasta. Tämä suuntaus on myös saanut kannatusta osakseen. Mielestäni monet johtamisteoriat sisältävät hyviä pointteja, mutta oma mielipiteeni on, että kaikkein tärkeintä johtamisessa tai johtajan työssä on, että esimies säilyttää inhimillisyyden ja että hän on hyvä ihmisten johtaja.
Erilaiset organisaatiot ja työyhteisöt tarvitsevat erilaisia johtajia ja erilaisia johtamistapoja
Tyypillisiä ominaisuuksia, joita johtajilta odotetaan, on kyky tehdä päätöksiä, hänen tulee olla yhteistyökykyinen, helposti lähestyttävä ja oikeudenmukainen. Itse pidän myös oikeudenmukaisuutta äärimmäisen tärkeänä piirteenä. Se on kuin talon perustus, jonka varaan on hyvä rakentaa. Ilman hyvää perustusta, se on kuin huojuva korttitalo, mikä voi romahtaa koska tahansa. Nämä ehkä tärkeimpiä ominaisuuksia, jotka tulevat esiin myös useissa tutkimuksissa. Tärkeätä on, että johtaja kykenee aidosti olemaan läsnä, kuuntelee ja tukee alaisiaan. On siis inhimillinen! Tunteet ovat siis osa hyvää johtajuutta. Tunteella johtaminen ei tarkoita, että johtajan täytyy tirauttaa joka asian takia kyyneliä tai että hän on tunteiden vietävissä. Tunteella johtaminen tarkoittaa, että hän tiedostaa, hyväksyy ja hallitsee omat tunteensa. Hän ymmärtää täten myös toisten tunteita, kykenee olemaan siis empaattinen.
Kaikkia ei kuitenkaan voi aina miellyttää. Ja aina joukossa on niitä jörököllejä, jotka ovat vain periaatteessa vastaan kaikkea uutta. Löydäpä siinä nyt sitten se paras ja oikea ratkaisu kaikille! Johtaminen on välillä onnistumista, välillä epäonnistumista aivan kuten elämäkin. Kaikki ei siis todellakaan mene niin kuin Strömsöössä! Johtajakin voi siis välillä epäonnistua! Mutta hyvä johtaja ymmärtää, että tämä on myös inhimillistä.
On siis tärkeää, että työilmapiiri on avoin ja virheitä ei tarvitse pelätä. Tässä siis johtajan täytyy toimia esimerkkinä.
Johtajan on kyettävä olemaan aito ja läsnä.
Virheitä tapahtuu, mutta on tärkeää oppia niistä ja kun huomaa virheen, niin tarvittaessa muuttaa organisaation menetelmiä tai toimintatapoja oikeaan suuntaan, jotta virheet saadaan korjatuksi. Tämä tekee, että johtaja on mahdollistaja ja työyhteisö/organisaatio ja niiden ilmapiiri on innovatiivinen. Näin organisaatio selviytyy ja sillä on paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa. Ilmapiirin inhimillisyys on siis äärimmäisen tärkeää ja sillä on kauaskantoiset vaikutukset. Kun esimies on inhimillinen, näyttää hän näin esimerkkiä alaisilleen. Työntekijäkin voi siis näyttää tunteita. Uskon, että tällainen työyhteisö voi paremmin ja tämä lisää työhyvinvointia, joka taas heijastuu liiketoiminnan tuloksiin ja jopa asiakastyytyväisyyteen.
Johtaja kykenee monella tapaa vaikuttamaan alaisiin ja näiden käyttäytymiseen. Johtaja voi käskyttää, mutta hänellä on myös mahdollisuus järkiperäiseen tai tunneperäiseen vaikuttamiseen. Hyvä johtaja kykenee käyttämään näitä kaikkia keinoja. Kontrolli on myös osa johtajuutta. Kontrollilla halutaan rajata riskiä, mutta kontrolli ei saa olla liian kovaa. Tämä estää järkevää toimintaa ja estää työntekijöitä käyttämästä omaa päätään ja syö innovatiivisuutta. Tässäkin on siis löydettävä kultainen keskitie. Virheitä ei voi johtajuudessa välttää, mutta on hyvä oppia virheistä ja oppia myös uusia asioita nopeasti, koska tämä mahdollistaa, että organisaatio pysyy ajan hermolla ja sen myötä sillä on mahdollisuus menestyä!
kirjoittaja: Elina Lavast
