Miksi lampaat tarvitsevat paimenen, sudet joukostaan vahvimman yksilön, muurahaiset “nimittävät” kuninkaan, mehiläiset kuningattaren, laivat kapteenin tai roomalaiset keisarin?
Hyvästä johtajuudesta riittää puhetta ja kaikilla yksilöillä sekä yhteisöillä tuntuu olevan jonkinlainen käsitys myös siitä, millaista on laadukas johtaminen.
Eräs johtamisen tärkeä elementti hyvässä ja monipuolisessa johtamisessa on jatkuva oppiminen. Sitä voidaan heijastaa myös muuhun elämään. Lähtökohtaisesti ihminen on älykäs olento, joka haluaa oppia. Se on meillä geeneissä ja verissä. Yritämme ottaa opiksi vapaa-ajassa, ihmissuhdeasioissa, tavallisessa ajattelussa sekä tietenkin myös työelämässä. Meillä on tietty taipumus myös oppia tai ainakin yrittää oppia virheistä. Virheiden tekeminen ei ole uhka, pikemminkin suuri mahdollisuus. Niitä ei pidä pelätä, mutta sen sijaan meidän tulisi välttää toistamasta samoja virheitä uudelleen ja tätä kautta nimenomaan oppia niistä. Johtajuus ei tee tähän poikkeusta.
Hyvä johtaja tekee virheitä, mutta parempi johtaja ottaa niistä opiksi, eikä toista samoja virheitä uudelleen, vaan tätä kautta korjaa itseään ja vahvistaa omia heikkouksiaan.
Tämä on mielestämme eräs hyvän johtajan merkittävistä kyvyistä.
On ollut myös paljon puhetta vahvasta johtajasta. Näkemyksemme mukaan johtajan pitää olla vahva. Hänellä tulee olla valmius ja taito käsitellä jo kuluneita tapahtumia, olla tilanteen tasalla nykyhetkessä sekä myös omata visioita tulevasta ja ennen kaikkea tiedostaa tulevaisuuden suunta. Mihin laivaa halutaan ohjata. Mitkä ovat työyhteisön yhteiset tavoitteet ja päämäärät.
Johtajuus ei tule myöskään luonnostaan kaikille. Karu fakta onkin, että kaikki eivät voi olla johtajia. Eivät ainakaan heti. Mutta voiko johtajaksi oppia? Voitko keskittää niin paljon resursseja siihen yhteen asiaan, johtajaksi “tulemista”, että se onnistuu? Muuttamaan persoonallisuuttasi tietoisesti niin, että pystyt kontrolloimaan muita ja pystyt selvittämään konfliktitilanteita? Kyllä voit, jos sitä oikein paljon haluat ja olet tietoinen että joudut tekemään uhrauksia sen puoleen. Mutta tekeekö se sinusta hyvää johtajaa? Ei välttämättä. Se onkin nykyajan työelämässä haastavaa. Pitäisi tuottaa mahdollisimman suurta voittoa yrityksille, ja samalla olla loistava ja hyvä johtaja.
Voiko hyvä johtaja korottaa ääntä ja olla vihainen alaisilleen, kun kuukausitavoitetta ei saavutettu? Totta kai voi, mutta se pitää tehdä hyvän maun rajoissa. Nuo ajat, mitkä liputtivat autoritääristen johtajien puolesta, ja uskoivat lujiin ja taipumattomiin johtajiin, alkavat olla ohi suurimmaksi osaksi yhteiskunnassa. Ja siksi hyvä johtajuus, ja varsinkin hyvät johtajat ovat harvassa, koska hyvien johtajien täytyy myös tasapainotella alaisten tunne-elämän puolella tarkasti. Ja hyvän johtajan täytyy myös osata se tärkein itsekin: Oppia ja kehittyä.
Kirjoittajat: Kyösti Ryödi ja Roope Lappalainen
kuva: Pixabay.com
