Sulautuva opetus ja oppiminen (SULOP2015) -seminaarissa opetuksen digitaalinen käänne ja verkko-opetus olivat vahvasti esillä. Yliopisto-opetus on pakotettu uudistumaan. Tämä muutos heijastuu opetuskäytänteisiin ja opetustiloihin, oppimisen paikkaan ja aikaan. Video yhtenä oppimisen välineenä oli vahvasti esillä eri puheenvuoroissa ja myös teematyöpajassa Video käänteisessä luokkahuoneessa. Pidin kyseisessä työpajassa puheenvuoron, jonka joitakin näkökulmia esittelen tässä.
Tarkastelin videon käyttöä yliopisto-opetuksessa kahden aineiston kautta. Ensimmäinen koostui seitsemästä opetuskäyttöön suunnitellusta videosta, jotka valitsin niin, että ne edustavat mahdollisimman monipuolisesti nykyisiä toteutuskäytäntöjä. Toinen aineisto muodostui opiskelijoiden antamista vastauksista yhteen tenttikysymykseen kahdella Hellevi Lampimäen pitämällä johtamisen kurssilla. Opiskelijaa pyydettiin valitsemaan yksi itselleen tärkeä opetusvideo ja kommentoimaan sitä.
Seitsemää valikoitunutta videota tarkastelin aineistolähtöisesti mm. käyttötarkoituksen, muodon ja ominaispiirteiden mukaan. Pituudet vaihtelivat välillä 8-90 minuuttia. Mediaanipituus oli 15 min, mikä on monien ohjeiden mukaan turvallinen ratkaisu. PowerPoint oli lähes kaikissa videoissa käytetty aineiston esittämismalli. Tämä työkalu toimii, mutta helppokäyttöisiä vaihtoehtoja on myös tarjolla. Enemmistössä videoista esiintyjä oli näkyvissä hyvin pienessä kuvassa tai ei ollenkaan. Jonkinlainen, ei välttämättä jatkuva, videonäkyvyys on harkitsemisen arvoinen asia. Hyvin pieni kuva tai ei kuvaa ollenkaan on – ainakin mobiilinäyttöjä käytettäessä sama asia. Esiintyjän näkyvyys on todennäköisesti aina hyvä asia. Ainakin hetkellistä esiin tuloa isolla kuvalla voisi harkita. Monissa tarkastelluissa videoissa oli jonkinlaisia häiriöääniä – tuuletin, paperin rahinaa, puhujan äänen ajoittaista etääntymistä, napsahtelua, särinää. Nämä eivät estä asian seuraamista, mutta ovat tulevia opetusvideoita toteutettaessa helposti vältettävissä.
Elävää kuvaa ei välttämättä tarvita. PowerPoint sisältää toiminnallisuuden, jolla esityksen päälle voi nauhoittaa puheen. Tämä on yksi helpoimmista opetusvideon toteutustavoista, joka voi toimia erinomaisen hyvin. Yhdellä videolla käytettiin laskentakaavojen täsmentämisen apuna käsin piirrettyä kynämerkintää. Tämä oli toimiva malli, joka antoi hyvän tuen asian seuraamiselle. Osallistujien aktivointia videot sisälsivät jonkin verran. Äänitystilanteeseen liittyvä keskustelu voi olla osin tarpeetonta tai jopa myöhemmin videota katsottaessa sekaannuttavaa. Teeman syvempään pohdintaan ohjaavat toimenpideohjeet vaikuttivat perustelluilta.
Oheisessa kuvassa tarkastellut videot on sijoitettu vuorovaikutteisuutta ja aktivointia sekä elävöittämistä ja multimodaalisuutta tarkastelevaan matriisiin. Lievän siirtymisen kohti koillista voisi asettaa tulevien videoiden tekemisen tavoitteeksi.
Toinen analysoitu aineisto muodostui opiskelijoiden kommenteista viiteentoista johtamisen kurssilla käytettyyn videoon. Opiskelijaa pyydettiin kommentoimaan valitsemaansa yhtä hänen tärkeäksi kokemaa videota. Kolme käytetyistä videoista löytyy YouTubesta ja 12 oli tehty itse tätä kurssia varten. Jokainen videoista oli jonkun osallistujan mielestä hänen näkökulmastaan erityisen tärkeä. Tämä laaja hajonta on kiinnostava asia. Kaikki videot puhuttelivat siis ainakin yhtä opiskelijaa maininnan arvoisesti. Koettu tärkeys painottui kuitenkin kolmeen videoon. 37 % opiskelijoista piti Muutoksen johtaminen – videota erityisen tärkeänä, 20 % huomioi videon The surprising truth about what motivates us (20 %) ja 11 % videon Ryhmät ja tiimit (11 %). Ensimmäinen ja kolmas video ovat itse tehtyjä, kakkossijoittunut on julkinen. Muutoksen johtaminen oli siis arvioijien ylivoimaisesti tärkeimmäksi kokema video. Se on nähtävissä täältä: https://youtu.be/mTEzW545qyk
Opiskelijoiden esittämiä kriteerejä videoiden merkityksellisyyteen olivat aihe ja sisältö, videon pituus (ei liian lyhyt tai pitkä), selkeys ja asioiden erittely, puhujan kokemus aiheesta sekä teeman käsittelyn jatkuminen toisaalla kurssilla tai sovellettavuus omassa työssä. Mm. vaikean asian ymmärrettävää avaamista sekä toteutuksen laatua ja tunnelmaa painotettiin.
Video on vanha ja samalla hyvin uusi työväline opetuksessa. Videoita voi toteuttaa monella tavalla. SULOP-videotyöpajassa todettiin perustellusti, että toteutettavien opetusvideoiden ei tarvitse kurotella kohtuuttomiin laatutavoitteisiin. Yksinkertainen voi olla kaunista. Riittää, että videot ovat niin onnistuneita, että opiskelijat haluavat niistä katsoa. Vaasan yliopiston opetusvideoiden voi arvioida täyttävän nykymuodossaan hyvin sekä vallitsevat teknisen laadun että toimivuuden kriteerit.
Hyvien ja entistä parempien videoiden tekemistä tukee Tritonian EduLab, joka tarjoaa Vaasan korkeakoulujen henkilöstölle monenlaisia mahdollisuuksia opetusvideoiden tekemiseen. Käytössä on sekä oma studio että ministudio, joihin opettajien ja muun henkilökunnan on mahdollista tulla tekemään videoita ammattilaisten tukemana. Tarjolla on myös videoiden editointipalvelua, jolloin opettajat saavat lopputuotteena valmiin videon käyttöönsä.
Risto Säntti
(17.3.2015)
