Suomen uuden hallituksen ohjelman yksi läpikäyvä teema on digitalisaatio. Tämä näkökulma löytyy kaikista valtion kärkihankkeista. Mikael Jungnerin (2015) digitalisaatiopamfletin mukaan kaikki mitä voidaan digitalisoida digitalisoituu. Digitalisaatio voi vaikuttaa monilla tavoin yliopiston toimintaan opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon alueilla. Suomen kymmenen vuoden aikavälin tavoite on olla koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteeksi on asetettu oppimisympäristöjen modernisoiminen sekä digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa. On ymmärrettävää, että digitalisaation kautta tapahtuva opetuksen tehostaminen ja opetuksen joustava toteutus on useimpien korkeakoulujen strateginen tavoite.
Digitalisaation mahdollisuuksia tullaan jatkossa monipuolisesti hyödyntämään opetuksessa. Tämä näkyy oppimisen tapojen laajentamisessa, uusien oppimisympäristöjen käyttöönotossa ja ympärivuotisen opiskelun edistämisessä. Pääministeri Juha Sipilän (2015) mukaan on tarpeellista ja tärkeää ottaa digitaaliset oppimisympäristöt kokeilujen kohteeksi. Vain näin voimme hänen mukaansa saada selville sen, mihin suuntaan tulee edetä. Kokeilujen kautta tämä saadaan parhaiten selville. Sipilä totesi myös, että opettajien kokemat suuret haasteet digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa on tiedostettu. Tekniikkaa siis löytyy, mutta opettajaosaamisen kehittämiseen on aihetta panostaa. Tästä syystä opettajien koulutus digitalisaation mahdollisuuksiin on sisällytetty hallituksen kärkihankkeisiin.
Sekä opettajat että opiskelijat tarvitsevat digitaalista osaamista uudistuvan oppimisen tukena ja mahdollistajana. On todennäköistä, että kaikkien osapuolien taidot edellyttävät kehittämistä. Digitaalinen osaaminen on jo itsessään täsmennystä edellyttävä käsite. Marko Suomi (2015) tunnistaa digitaalisessa osaamisessa neljä tasoa. Perustasolle kuuluvat henkilökohtaiset digitaalisen työkalun käytön perustaidot, kuten dokumentin kirjoittaminen. Toisella tasolla ovat henkilökohtaiset verkkotyöskentelyn taidot. Näitä ovat tiedon löytäminen, taito viestiä verkossa, taito jakaa kuvia ja materiaaleja. Kolmas taso laajenee verkossa tapahtuvaan yhteistyöhön, kuten jaettuun tietojen muokkaukseen. Neljännellä digitaalisen osaamisen tasolla on laadittu yhteiset verkkotyöskentelyn toimintatavat, joita myös noudatetaan.
Kuluvan viikon alussa (5.10.2015) alkoi Sanomalehtiyliopiston kurssi Digitalisaation vaikutukset ihmisen elämään. Kurssilla on mahdollista paneutua monipuolisesti digitalisaation, robotiikan, kybernetiikan, pelien ja tietoturvallisuuden teemoihin. Mukaan kurssille ehtii vielä hyvin kuten myös aiheesta Facebook-ryhmässä käytävään keskusteluun https://www.facebook.com/groups/1497421220578927/
Risto Säntti 6.10.2015
Taustaa digitalisaatioajatuksille
Hallitusohjelma (2015). Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja. 10/2015. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82
Jungner, M. (2015). Otetaan digiloikka. Suomi digikehityksen kärkeen. Elinkeinoelämän keskusliitto. http://ek.fi/wp-content/uploads/Otetaan_digiloikka_net.pdf
Sipilä, J. (2015). Ratkaisujen paikka. UKK-luento Paasikivi-seurassa 3.9.2015.
Suomi, M. (2015). Kenen vastuulla digitaitojen oppiminen on? Puheenvuoro Vaikuta & vaikutu -seminaarissa Digiosaamisen kurssi nousuun 29.9.2015.
