Läsnäolo on tukea, jonka merkityksen ymmärtää vasta kun sitä itse tarvitsee. Digimentoria lähestytään usein arkaillen, tukea hakien. Opettajalla on herännyt mielenkiinto opetuksen tai ohjauksen toisenlaiseen toteutukseen. Sen digitaalisesta muodosta on jo jonkinlainen käsitys, mutta omiin taitoihin ei vielä ole luottoa. Satsaus taitojen kartuttamiselle kannattaa, sillä on opiskelijoille kerrannaisvaikutuksia, jotka heijastuvat pitkälle yli joustavien osallistumistapojen.

Kop kop.

”Hei, ehtisitkö katsomaan mun kanssa opiskelijoiden ohjeistusta videoiden tekoon? Ajattelin että saisivat tehdä esittelyvideon omista ryhmätöistään, mutta kaikilta se ei varmaan onnistu omin voimin.”

Mistä digimentoroinnissa on kyse?

Oppivissa yhteisöissä ja osaamisen jakamisessa on voimaa. Vaasan yliopistossa lähdettiin viime syksynä vahvistamaan opettajien digipedagogista tukea nimeämällä akateemisiin yksiköihin omat digimentorit. Kaksivuotinen pilotti alkaa olla puolessa välissä, mutta jo nyt jatkolle nähdään selkeä tarve.

Digimentori on opetuksen kehittämisestä kiinnostunut opettaja, joka haluaa kokeilla uutta, jakaa osaamistaan ja innostaa kollegoitaan kehittymään ja kokeilemaan. Digimentori on osa yliopiston Opetuksen tuen digitiimiä, jonne hän tuo tietoa oppiaine- ja tieteenalakohtaista digiopetuksen tarpeista ja tavoitteista omasta yksiköstään. Hän on linkki tukipalveluiden ja opettajien välissä, ohjaa ja auttaa löytämään ratkaisuja opettajien tarpeisiin. Mentorilla on hyvä tuntuma yliopiston opetuksen järjestelmiin ja digiopetuksen linjauksiin. Hän ei epäröi myöskään hakea apua tai ohjata kyselyjä yliopistomme tukiverkostossa eteenpäin. Vastaus löytyy aina!

Digimentorin työtä rytmittävät verkostotapaamiset tukipalveluiden kanssa ja digiaamupalat koulutusohjelmien yhdyshenkilöiden kanssa. Microsoftin Teams-ryhmätyöalusta tarjoaa digitaalisen tilan tapaamisten väliselle vuorovaikutukselle ja osaamisen jakamiselle. Keskustelu soljuu niin opettajien tuen järjestämisen ja opetustilojen kehittämisen, kuin digiopetuksen työvälineisiin liittyvien yksittäisten kysymysten parissa. Yhteinen tahto on tuoda sujuvuutta oppimiseen ja opettamiseen. Kehittämistyössä liikutaan sujuvasti ykisttäisten opettajien osaamisen tasolla, kurssitasolla, koulutusohjelmien kehittämisen tasolla sekä koko yliopistoa koskevien kysymysten parissa.

Tempauksia osaamisen jakamiseksi ja uusien työtapojen jalkauttamiseksi suunnitellaan yksiköiden erityispiirteet huomioiden. Kimurantit pulmat ratkotaan yhdessä tai ainakin jaetaan pienemmiksi palasiksi. Tutut Moodle ja Zoom ja sähköiset tentit tuovat joustoa opetukseen, mutta ensin niiden mahdollisuuksista pitäisi tiedostua. Digitaalisuuden mielekäs integrointi opetukseen vaatii pedagogisempaa suunnitteluotetta. Vertaistuella ja hyvien käytänteiden näkyväksi tekemisellä päästään jo pitkälle. Kun kollega esittelee omaa kokeiluaan, muut kuuntelevat. Edulabin kurssitoiminnasta ja videotuotannon palveluistakin on hyvä kuulla toisilta opettajilta.

Tehtäväkauden aikana digimentori saa näköalapaikan yksikkönsä ja koko yliopiston digitaalisen opetuksen kehittämiseen. Kaikkea ei toki tarvitse olla heti. Digimentorit saavat tarpeen mukaan koulutusta tehtäväänsä ja monialaisessa verkostossa osaaminen karttuu huomaamatta. Vuoden tehtäväkauden jälkeen digimentori antaa viestikapulan kollegalleen ja yksikkö on yhtä rautaista digiopetuksen asiantuntijaa rikkaampi.

Hanna-Kaisa Pernaa, Denis Davidov, Ari Huuhka ja Juho-Pekka Mäkipää ovat toimineet ensimmäisinä digimentoreina akateemisissa yksiköissä ja uusia mentoreita haetaan jo tänä keväänä. Työsarkaa riittää.

“…tavoitteenani on ollut luoda sellainen ilmapiiri, että minuun voi aina olla yhteydessä, ja voin joko heti auttaa, tai ennen kaikkea ohjata avun tarvitsijan oikeaan osoitteeseen. Tämä on itseasiassa ollut aika helppoa, sillä verkostojen kautta olen oppinut tuntemaan eri asiantuntijoita ja toimijoita.”

“…kokonaisvaltainen näkemys yliopiston johdon ja koulutusohjelmien välillä on todella parasta digimentorina toimimisessa, koska sen kautta osaan suhteuttaa yksikkömme koulutusohjelmista (ja yksittäisiltä opettajilta) nousevat kehittämiskohteet ja myös digiosaamisen parhaimmat käytännöt laajempaan kontekstiin. Vain tämän ymmärryksen kautta, voin esim. yksikkömme koulutusohjelmien kanssa toimien etsiä juuri yksikkömme tarpeisiin vastaavia kehittämiskohteita.”

“Digiopetuksen strategia tuntuu olevan useilla vielä hämärän peitossa. Opettajille epäselvää on se mitä yliopisto haluaa, että opettajat kursseillaan tekisivät. Mikä on ikään kuin linjaus. Näitä kysymyksiä tulee usein vastaan…”

“Ihan yleisesti: opettajien kanssa suunnittelu, mahdollisuuksien ja haasteidenkin pähkäily. Ehkä tärkein positiivinen palaute tulee opiskelijoilta, jotka ovat kovin tyytyväisiä erilaisten mahdollisuuksien olemassaolosta.”

Hanna-Kaisa Pernaa ja Sanna Eronen