The implementation of Diversity Management Course in spring 2015 in the University of Vaasa gave inspiration to us course teachers to revisit this case in order to take a closer look on some specific elements of the course. The text is available first in Finnish and then in English.

Monimuotoisuuden johtaminen on aihe, jonka käsittelyyn monipuoliset ja luovat opetuksen ja oppimisen menetelmät sopivat hyvin. Kurssi rakentuu vahvasti osanottajien – sekä opettajien että opiskelijoiden – aktiivisen tekemisen varaan. Kriittisten tilanteiden osallistuva analysointi ja monensuuntainen keskustelu sekä vuorovaikutus pyrkivät tuottamaan syvällisen erilaisuuksien ymmärryksen ja hyväksymisen.

Kurssi rakentuu nykymuodossaan suurelta osin vuorovaikutteisten kasvokkain tapahtuvien oppimistilanteiden varaan. Käännetyn luokkahuoneen mallia hyödynnetään siinä mielessä, että ajallisesti niukkoja paikan päällä tapahtuvia kohtaamisia hyödynnetään vuorovaikutteisiin ja lisäksi vielä mielellään tunteita ja tuntemuksia herättävien opetusmenetelmien käyttöön. Opiskelijoiden odotetaan syventyvän monimuotoisuuden teoriaan omalla ajallaan tapaamisten välillä. Draamamuotoinen työskentely on yksi tärkeä ulottuvuus, jolle annetaan erityistä painoarvoa. Sen kautta pyritään tarjoamaan osallistujille omakohtaista, sekä emotionaalista että tiedollista ymmärrystä monimuotoisuuden eri ulottuvuuksista.

Ranskalaista yliopistoa edustava vieraileva opettaja osallistui kurssin toteutukseen omalla merkittävällä panostuksellaan. Tällainen vierailevan opettajan käyttö on vakiintunut osaksi kurssin toteutusmallia. Mielenkiintoista tässä on se, että kehitys on johtanut tähän käytäntöön enemmän sattuman kuin tietoisen suunnittelun kautta. Joka tapauksessa jatkossa tavoite on, että kurssin toteutukseen osallistuu aina vieraileva ulkomainen asiantuntija. Lisäksi – vaikka kurssin opettajilla on tätä kokemusta myös omasta takaa – harkitsemme myös yritysmaailmassa monimuotoisuutta johtaneen henkilön kutsumista esiintymän kurssilla. Eri näkökulmia edustavat vierailevat esiintyjät pystyvät laajentamaan keskustelua monimuotoisuudesta. Heidän kauttaan monimuotoisuuden johtamisen kansalliset variaatiot ja näkökulmat saadaan vielä paremmin konkretisoitua. Monipuolinen johtamisen menettelytapojen tarkastelu ja erilaisten kansallisten ns. parhaiden käytäntöjen tuominen esiin edistää opiskelijan kykyä sovittautua monimuotoisuuden moninaisuuteen globalisoituneessa maailmassa.

Kurssin vetäjien moninaisuutta on hyödynnetty kurssin kohteena olevan monimuotoisuusilmiön tekemiseen näkyväksi ja sen tutkimiseen. Tänä vuonna opettajat edustivat molempia sukupuolia sekä intialaista, ranskalaista ja suomalaista kansallisuutta. Opettajien taustaan liittyviä näkökulmia tuotiin esiin kurssin aikana käydyissä keskustelussa. Näkemyksemme on, että tällaista omakohtaistavaa potentiaalia on vielä paljon käytettävissä.

On mahdollista, että kurssin osanottajat kokevat olonsa epämukavaksi tai jopa loukkaantuvat, kun tarkastelun kohteena ovat syvään juurtuneet uskomukset ja arvot. Näiden käsittely on monimuotoisuuden tarkastelussa kuitenkin välttämätöntä ja väistämätöntä. Tavoite ei ole loukata ketään eikä tämä ole myöskään hyväksyttävää. Joillakin alueilla loukkaamisen raja voi olla lähellä. Näin saattaa käydä, kun vaikkapa tarkastellaan kansallisia monimuotoisuuksia humoristisesti. Uskonnolliset ja sukupuoliseen suuntautuneisuuteen liittyvät piirteet voivat olla teemoja, joita osallistujat eivät toivo käsiteltävän. Kurssin kohde – näiden ilmiöiden sijainti monimuotoisuuden ytimessä – edellyttää kuitenkin niiden käsittelyä. Ymmärrämme, että jonkinlaisia riskejä joudutaan ottamaan ja että asioiden herkkyys tulee huomioida kuten myös avoin perustelu sille, miksi näitä teemoja käsitellään bisneskontekstissa.

Yksilö- ja ryhmätehtävien arviointi edellyttää hyvin selviä kriteerejä. Käytössämme oli tällaisia. Arvioimme erimerkiksi esitysten laatua, innovatiivisuutta ja luovuutta, sisältöä ja kykyä vastata esitettyihin jatkokysymyksiin. Erojen tunnistaminen motivoituneiden ja hyvin valmistautuneiden – mutta silti erilaisten ryhmäesitysten välillä – oli vaikeata. Arvioiden välinen hajonta oli pientä. Tästä syystä tarvitsemme perusteltuja vielä hienosyisempiä arviointikriteerejä. Alustavassa pohdinnassa tunnistimme esityksen kokonaislogiikan, eri osasten yhteensopivuuden sekä ajankäytön hallinnan käyttökelpoisiksi arvioinnin näkökulmiksi.

Kurssi päättyy opiskelijoiden käymään ohjattuun paneelimuotoiseen väittelyyn annetusta aiheesta. Tänä vuonna kohteena oli monimuotoisuuden johtamisen tarpeellisuus tai tarpeettomuus organisaatiossa. Väittely valmistellaan perusteellisesti kurssilaisten muodostamissa pienryhmissä. Ennen ja jälkeen väittelyn kuulijat äänestävät ja ilmentävät näin kantansa teemaan. Lähtökohtaisesti ei ole selvää, kumpi näkökulma voittaa. Kurssilaisten käymä väittely edellyttäisi aitoa neutraalia yleisöä. Tämän toteutus ei ole vielä onnistunut. Seuraavaa kurssia varten valmistelemme toisen kurssin osallistujien kutsumista mukaan – osana heidän omaa kurssiaan – kuuntelemaan ja reagoimaan käytävään väittelyyn.

Verkko-oppimisympäristö on kiinteä osa monimuotoisuuden johtamisen kurssia. Käytämme kurssia varten tehtyjä videoita johdantomateriaalina, kuten myös opetuksen sisällä. Samoin runsasta määrää markkinoilta löytyviä teemaa sivuavia videoita hyödynnettiin. Tarkoitus on – sisältöalueiden esiintuomisen lisäksi – myös innostaa opiskelijoita itse käyttämään lyhyitä videoita ja vastaavia innovatiivisilla tavoilla omissa kurssisuoritteissaan. Opiskelijoiden kyky hyödyntää videoita, Preziä, ThingLinkiä ja muita apuvälineitä on hyvin rohkaiseva. Havaitsimme, että opetuksessa käytettävien videoiden fokus, rajaus ja niihin kohdistuvan keskustelun suuntaaminen edellyttää vielä tarkempaa hienosäätöä.

Kurssin lopussa käytiin avoin keskustelu osallistujien odotuksista, kokemuksista ja kehittämisajatuksista. Osallistujien kommenttien pohjalta olemme tehneet seuraavat lupaukset liittyen tulevien kurssien toteutukseen. Alun alkaen perinteisten luentojen osuus kurssikokonaisuudessa oli vähäinen. Jäljellejäävät pilkotaan vielä lyhyempiin kokonaisuuksiin. Videoita käytetään myös jatkossa, mutta vähennämme määrää ja kohdistamme huomion niiden sisältöjen herättämiin ajatuksiin. Sisällytämme kurssille vielä enemmän esimerkkejä käytännön monimuotoisuuden johtamisesta organisaatioissa. Loppuväittelyn taustamateriaaleista teemme nykyistä konkreettisemmat ja fokusoidummat.

Risto Säntti, S.Narashima Boobathi ja Sabine Bacouël-Jentjens

Diversity Management Course Revisited

As noted earlier the implementation of Diversity Management Course in spring 2015 gave inspiration to us teachers to revisit this case in order to take a closer look on some specific elements of the course. We will examine here some features of the course that may be of interest. We shall also point out some development areas that will probably be taken into consideration when the course will be run in the future.

Diversity Management as a topic opens potential for the use of multiple and creative teaching / learning approaches. Diversity Management courses strongly rely on participants’ input – lecturers and students. Analysis of critical incidents and extensive exchange provide all participants with better understanding and appreciation of differences.

The course is mostly an interactive face-to-face course in its present format. Flipped classroom elements are utilized in the sense that scarce classroom sessions attempt to focus on interactive and emotional approaches. Students are expected to dig into the content of diversity management theory on their own time between common gatherings. Drama group work is one important element given special emphasis. It is aimed at giving the participants a first-hand emotional as well as cognitive understanding of various elements of diversity.

A guest lecturer from a French university participated the course with a considerable input. This quest approach has become a prominent feature of the course – even though this model seems to have evolved more because of change than as a result of deliberate planning. In future we will aim to have one university expert from abroad. In addition to this, even though we do have this knowledge in the core teacher staff, there is also room for a visiting business practitioner with diversity management experience. Guest lecturers presenting varying angles are able to broaden the diversity discussion by making clear that diversity issues vary across borders and by showing that approaches to diversity management may also differ considerably. Extensive analysis and comparison of nationally distinct ”best practices” in Diversity Management may help students to better respond to various diversity issues in today’s globalized business world.

The diversified nature of the teachers has been utilized as one element of the course in order to probe the diversity phenomenon. This year the teachers represented both sexes, and nationalities Indian, Finnish and French. Different teacher background related viewpoints were made visible in the discussions. We still feel that even more of this potential could be utilized.

What is a challenge when studying deep rooted beliefs and attitudes – which is a necessity when focusing on diversity issues – there is a risk that someone may feel uncomfortable or even insulted. This is not the purpose, and need to be avoided. In some areas the border line to unconfort zone may been close. For example when national level diversities are examined in a humorous way – this happened in one group task presentation – the risk of insult is possible. Religious as well as sexual orientations is an area that the participants may not feel good probing. The nature of the course – these being in the core of diversities – makes it imperative to handle all relevant issues in some way. We have understood that risks are taken, that they need to be taken, and that sensitivity as well as openness to why these issues need to be tackled is essential.

Assessing the quality of group and individual tasks demands clear criteria. Such exist and we did e.g. provide points for presentation, innovation and creativity, substance, and ability to answer additional questions. Nevertheless differences evaluations in between motivated, committed and well prepared group presentations produced fairly minimal differences in between presentations. Therefore an even more clear criterion is clearly needed. Elements of evaluation to be added can e.g. focus on the logic of the presentation, ability to keep the time frame given.

A kind of flagship of the course is the final debate. In this the participants focus on an assigned topic. This year the focus was on whether diversity management is needed or not in an organization. The debate is well planned through an amount of sub groups (8 this year) that prepare their pro or against viewpoints towards the motion. Spectator voting for pro and against motion takes place before and after the debate. There is no clear answer to which opinion wins.

What should be very good but not yet achieved is a real audience. This can be implemented through inviting the participants of some other course to take part. This will probably take place in the form of inviting the participants of a Finnish language management course to take part in the debate. Steps to enlarge the audience even more will be taken. These students will then receive extra points for participation and evaluation. The Diversity Management course will gain a large live audience. This activity could be a part of the assignments in these courses.

Digital learning environment and technology are an integral part of the Diversity Management course. Short videos made especially for this course are used as introductory material for pre-course task, as well as within the course lectures. In addition to those self-made tailored videos a considerable amount of diversity topic opening publicly available video materials have been utilized. These are to encourage students to be innovative and to utilize tools like short films, video assignments, Prezi, Thing Link in order to present their group works assignments. Moodle platform has formed the base for teaching, material distribution, off-site discussions etc. How the students use the technology in the presentations is very encouraging. We teachers did notice that the guidelines related to discussions following the videos shown can be even more fine-tuned.

In the end of the course an open discussion was held concerning participant expectations, experienced realities and suggestions concerning the future development of the course. Based upon participant comments and expectations we have made the following promises concerning course implementations to follow. In the first place there were not many traditional lectures, and those that are to remain will not be excessively long. We will utilize videos as a tool, but diminish the amount somewhat and discuss even more the contents of those videos to be shown. We are to include even more practical examples of how diversity issues are handled in real life organizations. We shall make the final debate topic and support materials even more concrete and focused.

Risto Säntti, S.Narashima Boobathi and Sabine Bacouël-Jentjens