Tietotekniikan opiskelijat osallistuvat kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa projektikurssille Tietojärjestelmän toteutus, jolla toteutetaan opettajan esittämälle kuvitteelliselle asiakkaalle tietojärjestelmä. Tänä keväänä aiheeksi valikoitui sovellus, jolla voidaan tukea kuulijoiden aktivointia luentojen aikana mahdollistamalla esimerkiksi kysymysten esittäminen luennoitsijalle. Kaksi opiskelijatiimiä työskenteli tiiviit kuusi viikkoa tehtävän parissa määritellen, suunnitellen, toteuttaen ja testaten ohjelmistojaan.

Viikottaisissa asiakaspalavereissa kävimme opiskelijoiden kanssa useita keskusteluja sen tiimoilta, miten tällaista aktivoivaa sovellusta voitaisiin käyttää oppimisen tukena: millaisia toimintoja sen tulisi sisältää, mitä hyötyä tällaisesta ohjelmistosta on ja mitä riskejä se aiheuttaa.

Kuten kaikissa työkaluissa ja menetelmissä, myös tällaisessa sovelluksessa on omat hyötynsä ja haittansa, eikä se sovellu kaikkiin tilanteisiin. Opetusta voidaan aktivoida monin eri tavoin, kuten ilmenee esimerkiksi Tritonian pedagogin Anu Ylitalon koostamasta kattavasta kokoelmasta aktivoivia opetusmenetelmiä. Teknologian toimivuudesta opiskelijoiden aktivoimisesta on hyvä esimerkki Helsingin yliopistossa tänä lukuvuonna käyttöönotettu kattava Presemo-sovellus.

Pohdittaessa aktivoivan sovelluksen hyötyjä nähtiin hyvinä puolina muun muassa sen mahdollistaman anonymiteetin tuoma pienempi kynnys esittää kysymyksiä, ja mahdollisuus esittää kysymys keskeyttämättä luennoitsijaa. Riskeinä taas koettiin muun muassa se, että huomio siirtyy käsiteltävästä asiasta sovellukseen, anonymiteetin suojaa saatetaan väärinkäyttää ja se, että sovelluksen käyttö voi ohjata suullisen keskustelun vähenemiseen.

Osa riskeistä pystytään minimoimaan huomioimalla ne sovellusten suunnittelussa. Ratkaisuista tehtiin yksinkertaisia ja käytettäviä – näin käyttäjältä menee mahdollisimman vähän aikaa kysymysten esittämiseen. Lisäksi sovellusten toimintalogiikat eivät tue keskustelua toisten käyttäjien kanssa – näin luennoitsija ei jää ulkopuoliseksi. Osa riskeistä on taas vain joko hyväksyttävä tai poistettava muiden keinojen avulla.

Sovelluksia jatkokehitetään ja tiistain Yhdessä oppiminen -seminaarissa yleisö pääsee koekäyttämään toista kurssin hienoista toteutuksista, Islaa. Seminaarissa ohjelmiston käyttöä sovelletaan tilanteeseen sopivaksi, opetustilanteessa ohjelmistoa voisi käyttää näin:

Luennon aluksi opiskelija hakee järjestelmästä oikean kurssin ja avaa aktiivisen luennon. Opiskelijalle avautuu kommenttikenttä, johon hän voi kirjoittaa kysymyksen ja lähettää sen luennoitsijan nähtäväksi. Opiskelija voi selailla muiden kirjoittamia kysymyksiä, ja halutessaan merkitä mielestään hyvät kysymykset “tykkäämällä” niistä. Kysymykset järjestyvät tykkäysten perusteella niin, että eniten merkintöjä saanut on ylimpänä.

Luennoitsijalla on oma näkymänsä, jossa hän voi selata sisältöjä, merkitä kysymyksiä vastatuksi ja halutessaan poistaa niitä. Sopivissa tilanteissa luennoitsija voi ottaa näkymän esiin ja vastaa haluamiinsa kysymyksiin.

Ota siis älypuhelimesi, tablettisi tai tietokoneesi mukaan tiistain seminaariin niin voit testata sovellusta käytännössä!

Islan tarkemmat käyttöohjeet lähetetään seminaariin ilmoittautuneille sähköpostilla ja ne ovat myös saatavilla seminaarissa. Seminaarissa käytettävän ohjelmiston käyttölogiikasta, ulkoasusta ja toiminnasta ovat vastanneet tietotekniikan opiskelijat Juha Ala-Harja, Touko Hallasmaa, Joni Jussila, Markus Kytöharju, Sanni Länne ja Henrik Ojanotko. Kurssilla teknisen toteutuksen osa-alueen opettajana toimi Harri Lehtinen.

Teksti: Laura Lappalainen