Clique Imges, Unsplash

Liikunnalliset johtajat kompleksisessa toimintaympäristössä

Yleinen

Kompleksisuudesta on muodostunut viime vuosina hyvin suosittu teoreettinen viitekehys. Oma kompleksisuustutkimuksemme on fokusoitunut erityisesti johtamisen kysymyksiin, mutta akateemisessa kirjallisuudessa myös lukuisia muita asioita ja ilmiöitä on tarkasteltu kompleksisuuden linssien läpi. Kompleksisuustutkijoina ja intohimoisina liikkujina meitä ilahduttaa erityisesti se, että kompleksisuutta on hyödynnetty tarkastelunäkökulmana myös urheilun ja liikunnan kentällä.

On ollut esimerkiksi mielenkiintoista seurata sitä, miten professorit Yaneer Bar-Yam ja Nassim Nicholas Taleb ovat debatoineet eri liikuntalajien kompleksisuudesta tai pikemminkin lajien sopivuudesta kompleksiseen toimintaympäristöön. Vastaavasti australialaiset liikuntatieteilijät Paul M. Salmon ja Scott McLean ovat pyrkineet – hieman vakavammalla otteella – määrittelemään jalkapalloa (ottelu-, seura- sekä liigatasoilla) kompleksisena systeeminä.

Luonnollisesti myös meitä kiinnostaa liikunnan ja kompleksisuuden tarkastelu. Vaikka mielellämme ottaisimme tutkimuksen keinoin kantaa esimerkiksi liikuntalajien kompleksisuuteen, velvoittaa taustamme hallintotieteilijöinä ja johtamisen tutkijoina kuitenkin kiinnittämään huomiomme hieman toisenlaisiin kysymyksiin. Urheiluopistosäätiön rahoittamassa kaksivuotisessa (2021–2022) Liikunnalliset johtajat kompleksisessa toimintaympäristössä: Tarkastelussa aktiiviliikunnan koettu vaikutus johtamistyöhön -tutkimushankkeessa pääsemmekin paneutumaan liikunnan ja kompleksisuuden teemoihin lähempänä omaa asiantuntemustamme.

Hankkeemme keskeisenä premissinä on ajatus siitä, että johtamisen toimintaympäristöstä olisi tullut entistä kompleksisempi ja että tällä kompleksisuuden kasvulla olisi merkittäviä vaikutuksia johtajien hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Aihetta voisi tutkia lukuisista eri näkökulmista, mutta hankkeessamme olemme rajanneet tarkastelun itseämme erityisen paljon kiinnostavaan kysymykseen eli siihen, mikä on johtajien fyysisen kunnon merkitys tässä kyseisessä kontekstissa. Jos nähdään, että kompleksisuus haastaa johtamistyön, tehden siitä entistä intensiivisempää, voisiko johtajien aktiivinen liikuntatausta olla yksi huojennusta tuottava tekijä?  Trenditietoisesti voidaankin kysyä, lisääkö hyvä fyysinen kunto johtajien resilienssikyvykkyyttä. Tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa -tyyppiset lentävät lauseet ovat kieltämättä kannustavia. Kestävätkö ne kuitenkaan lähempää tarkastelua?

Hankkeessamme on vahva laadullinen ote. Olemme halunneet ymmärtää paremmin tarkasteltavaa ilmiötä. Meitä kiinnostaa siis se, miten liikunnalliset johtajat itse kokevat tämän asian. Haastattelimme tutkijakollegoidemme kanssa talven ja kevään aikana yhteensä kaksikymmentä aktiivisesti liikkuvaa johtajaa. Haastatelluista kaikki paitsi yksi olivat toimineet urallaan johtajana aivan ylimmällä tasolla. Titteleinä heillä oli (tai oli äskettäin ollut) muun muassa toimitusjohtaja, ministeri, kunnanjohtaja ja komentaja. Liikuntaa he harrastivat hyvin monipuolisesti. Päälajeinaan haastattelemillamme johtajilla oli esimerkiksi triathlon, jooga, golf, pariakrobatia ja painonnosto. Naisia haastatelluista oli 9 ja miehiä 11.

Haastatteluissa kysyimme muun muassa johtajien liikuntasuhteesta (vrt. harmoninen/pakkomielteinen intohimo), liikuntaharrastusten tuottamista resursseista (vrt. fyysiset/kognitiiviset/affektiiviset resurssit) ja mahdollisesta koetusta toimintaympäristön kompleksisuuden kasvusta. Kysyimme myös, kokivatko haastatellut johtajat liikuntataustallaan olevan suoria tai epäsuoria vaikutuksia johtamaansa organisaatioon sekä (johtajan ollessa merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja) myös laajempaan yhteiskuntaan. Luonnollisesti halusimme jättää tilaa myös vapaalle sanalle, sillä johtajat kertoivat mielellään tästä itselleen tärkeästä aiheesta ja toisaalta heille tarjoutui näin mahdollisuus tuoda esiin sellaisia näkökulmia aiheeseen, joita emme tutkijoina olleet huomioineet.

Olimme erittäin ilahtuneita siitä, että kiireiset johtajat antoivat meille kosolti aikaansa ja kertoivat kattavasti näkemyksistään. Haastattelut muodostivatkin rikkaan tekstiaineiston – lähes 400 litteroitua tekstisivua. Analyysin olemme jo aloittaneet ja innolla odotamme, että pääsemme aikanaan kertomaan hankkeemme tuloksista.

HTT, dosentti Harri Raisio toimii yliopistonlehtorina Vaasan yliopiston johtamisen akateemisessa yksikössä

FT Tero Kuorikoski toimii valmennuskeskuksen johtajana Liikuntakeskus Pajulahdessa

 

Tutkimushankkeessa ovat mukana myös dosentti Mikko Rask (Helsingin yliopisto) ja TkT Tero Rantala (LUT-yliopisto)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viimeisimmät postaukset

Petri Uusikylä

Petri Uusikylä - Elävä emergenssi - kurkistus kompleksisuustutkimukseen