Kuva: Nasa/Unsplash

Muutoskyvykkyys on notkeutta yrityksen arjessa

Yleinen

Jokaisessa yrityksessä tiedetään, että vain muutos on pysyvää. Tilanteesta riippuen tämä on joko ongelma tai mahdollisuus. Useimmissa muutoksissa on piirteitä molemmista. Muutokset tapahtuvat omalla logiikallaan, mutta yrityksissä päätetään se, miten niihin suhtaudutaan.

Muutokset voivat olla vähittäisiä tai radikaaleja. Asiakastarpeissa tapahtuu harvoin äkkinäisiä muutoksia. Esimerkiksi kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvu ja sosiaalisen vastuun korostuminen ovat kehittyneet vuosien saatossa. Vaikka muutoksen verkkainen tempo antaakin aikaa niihin sopeutumiseen, helppoa se ei aina ole. Hartaudella hiottu liiketoimintakonsepti ja hyväksi osoittautunut ansaintalogiikka ovat tekijöitä, jotka pitävät monen yrityksen katseen nykyhetkessä tulevan kustannuksella. Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus on liian usein syy tekemättömyydelle.

Toisinaan muutokset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne muuttavat liiketoimintaympäristöä yllättäen ja varoittamatta. Reagointiaika jää lyhyeksi, mutta toimimattomuus ei ole vaihtoehto. Keväällä 2020 nopeasti edennyt koronapandemia ja nyt syksyllä 2022 moninkertaisiksi noussut energianhinta ovat esimerkkejä kriiseistä, jotka ovat myllänneet monen yrityksen toimintaympäristöt päälaelleen. Silti näissäkin kriiseissä syntyy voittajia. Korona-ajan sulkutoimet ovat vauhdittaneet yritysten digiloikkia. Vastaavasti energiakustannusten nousu on osoittamassa, että vihreään siirtymään panostaneet yritykset ovat oikealla tiellä.

Ennakointia, ketteryyttä ja oppimiskykyä

Toimintaympäristön muutoksista selviäminen – puhumattakaan niiden hyödyntämisestä – edellyttää yrityksiltä kolmenlaista muutoskyvykkyyttä. Ensinnäkin tarvitaan ennakointikyvykkyyttä, jonka avulla yritys voi ostaa itselleen aikaan. Ennakointi on systemaattista toimintaympäristön havainnointia ja havaintojen merkityksellistämistä. Ennakointi tuottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Tulevaisuuskuvien paikkansapitävyyttä olennaisempaa on usein kuvittelu itsessään, sillä se kehittää yritysten muutosherkkyyttä. Toiseksi tarvitaan kykyä tilannekohtaisten ratkaisujen ketterään kehittämiseen. Kriisien syyt ja seuraukset vaihtelevat, mutta yhteistä niille on epävarmuus niiden yhteydessä kehitettyjen ratkaisujen toimivuudesta. Ylenpalttisen suunnittelun sijaan olennaisempaa onkin erilaisten ratkaisujen kokeileminen. Esimerkiksi sähkön kilowattituntihinnoissa olevat erot ovat saaneet monet yritykset siirtämään tuotantoaan yöaikaan. Vain aika näyttää, miten kestäviksi nämä ratkaisut lopulta osoittautuvat. Kolmanneksi tarvitaan kykyä oppia tehdystä. Mitä suurempi kriisi, sitä todennäköisempää on, että sen jälkeisessä ajassa pätevät uudet pelisäännöt. Kokeilut ovat resurssien hukkaamista ellei niiden oppeja kyetä juurruttamaan osaksi yrityksen liiketoimintakonseptia.

Tulevaisuuden ennakointi, kokeileva kehittäminen ja oppiminen eivät ole toisistaan riippumattomia kyvykkyyksiä. Esimerkiksi ennakoinnin tuottamat skenaariot auttavat yrityksiä pohtimaan ratkaisuja jo ennen kriisien syntymistä. Kriisit yllättävät valmistautuneitakin, mutta ovat monin verran haastavimpia niihin valmistautumattomille. Kokeiluista oppiminen ei rajaudu vain konkreettisesti tapahtuneeseen vaan rakentaa parhaimmillaan yritykseen kulttuuria, jossa epäonnistumiset valjastetaan uuden kehittämiseen.

Selvää on, että yllättäviä ja ennakoimattomia tapahtumia ei voida nähdä eikä niihin voi kehittää ratkaisuja etukäteen. Yhtä selvää on se, että muutoskyvykkyyttään kehittämällä yritykset parantavat mahdollisuuksiaan selviytyä kriiseistä voittajina. Olennaista on sen tiedostaminen, että vaikka kriisejä ei pysty estämään, niiden seurausten tehokas hoitaminen on mahdollista ja kannattavaa.

FT Harri Jalonen, professori, Vaasan yliopisto

Teksti on julkaistu Turun yliopiston Muutoskyvykäs yritys-hankesivustolla 13.9.2022

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Petri Uusikylä

Petri Uusikylä - Elävä emergenssi - kurkistus kompleksisuustutkimukseen