Vaasan yliopiston tavoitteena on olla kansainvälisesti arvostettu, menestyvä ja vaikuttava tiedeyliopisto vuoteen 2030 mennessä. Eräs keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi on strategian mukainen panostaminen kansainvälistymiseen. Yliopistomme strategia määrittelee tämän seuraavasti:
”Kansainvälinen toimintamme vaikuttaa olennaisesti yliopiston kaikkiin keskeisiin osa-alueisiin, koulutukseen, tutkimukseen ja vaikuttavuuteen. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä ja kotimaisissa huippututkimuksen ja koulutuksen verkostoissa ja kumppanuuksissa. Yhteisömme jäsenet vierailevat, kouluttautuvat ja työskentelevät vastavuoroisesti tiedeyhteisöissä ja yrityksissä eri puolilla maailmaa uransa eri vaiheissa. Edistämme vastuullisesti ulkomaalaisten osaajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.”
Maamme aleneva väestökehitys asettaa mittavan haasteen koko Suomen koulutusjärjestelmälle, yrityksille ja julkiselle sektorille. Tutkimus, koulutus, digitalisaatio ja kansainvälistyminen ovat keskeisiä kansallisen tason kehittämistavoitteita. Niinpä Sopimuskaudella 2020–2024 opetus- ja kulttuuriministeriö suuntaa ennätysmäisen paljon varoja (160 milj. euroa) kansainvälistymiseen. Rahoitusmallissa kohdennetun rahoituksen osuus on laajempi kuin koskaan aikaisemmin. Ministeriön tavoitteena on, että Suomeen tulee 2030 mennessä 20 000 ulkomaalaista opiskelijaa vuosittain.
Suomen väestönkehitys ja ministeriön politiikka määrittelevät myös Vaasan yliopiston toimintaa. Lähdemme siitä, että pyrimme säilyttämään nykyisen toiminnan tason ja asemamme maan yliopistojen joukossa. Tällöin Vaasan yliopiston on tavoiteltava tilannetta, jossa vuonna 2030 noin 35 prosenttia tutkinto-opiskelijoista on ulkomaalaisia. Tämän lisäksi tulevat vielä lyhyempiä jaksoja yliopistossa opiskelevat kansainväliset vaihto-opiskelijat, tutkijat ja henkilökunta. Vaasan yliopistolla on ketteränä toimijana hyvät mahdollisuudet menestyä tässä syvällisessä ja nopeassa muutoksessa. Menestyminen edellyttää kuitenkin, että kehittämistoimet aloitetaan nyt.
Yliopiston kansainvälistymisen aikatauluun ja mittakaavaan vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama rahoitus ja sen ehdot. Luonteeltaan rahoitus on ohjelmallista. Se edellyttää yliopiston koulutuksen muokkaamista kansainvälistä koulutusta ja koulutuksen yritysintegraatiota edistäväksi. Samalla koko yliopiston toiminnan tulee muuntautua kansainvälistä yhteistyötä edistäväksi.
Muutokset tulevat koskemaan yliopiston kaikkien yksiköiden toimintaa. Koulutusohjelmat muokataan siten, että ne mahdollistavat kansainvälisten opiskelijoiden määrän merkittävän kasvun. Myös tutkimuksen kansainvälistä rahoitusta ja verkostoitumista on lisättävä merkittävästi.
Ministeriön kansainvälistymisen strategiarahoitus on osoitettu jo vuodelle 2021, joten kehitystoimenpiteiden suunnittelu aloitetaan heti vuoden alusta alkaen. Rahoitus ja kansainvälisen toiminnan kehittäminen jakaantuvat kahteen päätehtävään. Vaasan yliopistolle on osoitettu merkittävää kansallista roolia Talent boost -toimintaan. Tarkoituksena on kehittää kansallisen tason pilotti länsirannikolle. Vuosittainen rahoitus pelkästään Vaasan yliopiston Talent boost -toimintaan tulee olemaan noin 1,35 miljoonaa euroa neljän vuoden ajan. Lisäksi yliopisto tulee saamaan 400 000 euroa Suomi stipendirahoitusta kasainvälisille maisteriopiskelijoille. Talent boost -toimintaan liittyy ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi, opiskelun mahdollistaminen sekä integroituminen Suomen työelämään. Tämä osaltaan luo painetta toiminnan vahvalle ja onnistuneelle kehittämiselle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön Globaali-pilotteihin Vaasan yliopisto saa rahoitusta noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä toiminta tapahtuu Suomen ulkopuolella kohdealueilla, joihin kuuluvat muun muassa Yhdysvallat, Afrikka ja Kiina. Globaali-piloteissa suomalaiset yliopistot kehittävät yhteisten hankesateenvarjojen alla koulusta, tutkimusta ja innovaatiotoimintaa. Kokonaisuudessaan kansainvälisen toiminnan osuus yliopistojen rahoitusmallissa tulee olemaan noin 15 prosentin luokkaa sopimuskaudella 2021–2024. On selvää, että tämä tulee muokkaamaan yliopiston toimintaa hyvin syvällisesti seuraavien neljän vuoden aikana.
Edellisten lisäksi Vaasan yliopiston kansainvälistymistä lisää nopeasti syventyvä eurooppalainen yhteistyö. Vaasan yliopisto on mukana EU:n eurooppalaisessa yliopistoverkostossa EUNICE-konsortiossa. Tavoitteena on syventää yliopistojen yhteistyötä niiden kaikilla osa-alueilla: tutkimuksessa, koulutuksessa, hallinnossa ja kampusyhteistyössä. EUNICE-konsortioon liittyvä toiminta tulee olemaan tärkeä EU:n rahoituksen kanava. Eurooppalaisen verkoston lisäksi yliopiston kansainväliset kumppanuudet on kehitettävä strategiselle tasolle.
Yliopistojen koulutusohjelmien akkreditoinnit ovat keskeinen osa kansainvälistymistä. Niiden avulla Vaasan yliopiston koulutusohjelmat saavat laatuleiman, joka on keskeinen tekijä kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisen henkilökunnan menestyksellisessä rekrytoinnissa. Myös yliopistojen kansainväliset rankingit ovat keskeinen osa markkinoinnin ”kovaa ydintä”. Rankingien kehittäminen edellyttää systemaattista kehittämistyötä yliopiston koulutuksessa, tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa.
Kansainväliseen toimintaan vaikuttaa myös digitaalisten työkalujen kehitys ja niiden lisääntynyt hyödyntäminen pandemian seurauksena. Tämä luo Vaasan yliopistolle mahdollisuuksia ja myös uhkia kansainvälistymisen osalta. Niin Vaasan yliopisto, opiskelijat kuin myös henkilökunta voivat toimia hyvin pitkälle paikkariippumattomasti. Yliopistolle tämä luo mahdollisuuksia jopa kokonaan etäopiskeluna tarjottaville tutkinnoille. Toisaalta, myös suomalaiset opiskelijat voivat entistä helpommin hakeutua ulkomaisiin yliopistoihin tutkintoaan suorittamaan.
Näin mittavassa kehittämisprosessissa on tärkeää, että koko yliopistoyhteisö on mukana aktiivisesti. Yliopistotasolla rehtoraatti ja yliopiston johtoryhmä ohjaavat operatiivista toimintaa. Kansainvälisiin asioihin keskittyvä rehtori nimitetään viisivuotiskaudeksi.
Rehtori Jari Kuusisto
Vaasan yliopisto
