Fyysisessä ilmenemismuodossaan alusta on esimerkiksi laboratorio tai selvästi määritelty organisaatioyksikkö kuten esimerkiksi ’keskus’, ’instituutti’ tai ’huippuyksikkö’. Virtuaalisuus taas liittyy organisaatiorajat ylittävään toimintaan, jolloin rakenteellisten ja fyysisten elementtien sijaan voidaan puhua yhteisistä ohjelmista ja projekteista. Alustan henkistä ilmenemistä voidaan tarkastella sosiaalisen pääoman kahden ulottuvuuden kautta. Yhteisöllisyyden näkökulmasta alustalla vallitseva toimijoiden keskinäinen luottamus ja avoimuus rakentavat pohjan tiedon luonnille. Jaetun tiedon näkökulmasta alustan toimijoilla tulee olla yhteinen käsitys ja kieli tarkastella kohdeilmiöitä laajasti systeeminä.

Yksi alustoistamme on VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Centre). Alustana se näyttäytyy fyysisenä laboratorioidensa ja organisaatioasemansa (’Centre’) kautta. On tärkeä huomata, että se on alustana myös virtuaalinen. Energiamurrokseen liittyvä tutkimus on monitieteistä, mikä edellyttää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä tutkimusohjelmien ja hankkeiden muodossa. Tiedon luonnin kannalta on ehkä kuitenkin kaikkein tärkeintä, että VEBIC ja myös muut alustamme pystyvät kehittämään sosiaalista pääomaa uuden tiedon luomisen mahdollistamiseksi asiantuntijoiden yhteisössä. Luottamus kehittyy positiivisessa vuorovaikutuksessa. Yhteisen kielen ja käsityksen aikaansaamiseksi tarvitaan kohdeilmiön laaja kuvaus systeemisestä näkökulmasta. Tämä mahdollistaa yksityiskohtien näkemisen isossa kuvassa ja motivoi eri alojen tutkijat ottamaan selvää oman tutkimuskohteensa kytkeytymisestä kokonaisuuteen.

Energia-alan tutkimuksesta Vaasan yliopistossa vallitsee mitä ilmeisimmin laaja yhteinen näkemys, jossa kohteena on energiamurros. Tämä laaja kohdeilmiö voidaan pilkkoa kolmeksi osakokonaisuudeksi tai ekosysteemiksi: teknillinen, liiketaloudellinen ja yhteiskunnallinen. Näiden kesken on paljon erilaisia leikkauspisteitä, jotka tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet poikkitieteellisille pohdinnoille. On tärkeää, että tällainen laaja kohdeilmiön kuvaus tehdään näkyväksi kunkin alustan osalta.

Alusta on siis ’Ba’ edellä kuvatussa moninaisessa merkityksessään. Meidän on luotava otolliset olosuhteet alustoilla tapahtuvalle uuden tiedon luomiselle. Yksi haaste on saada aikaiseksi organisaation sisäiset kumppanuussuhteet alustojen ja akateemisten yksiköiden välille ja eräs keino yhteisyyden luomiseksi on juuri nyt käyttöön otettu uusi professoreiden urapolkujärjestelmä. Ilmiösuuntautunut tutkimus haastaa kuitenkin meitä jokaista kysymään, ”mitä minä voisin tuoda tuon ilmiön tutkimukseen?” Vastavuoroisesti alustat synnyttävät vuorovaikutuksen kautta uusia ideoita ja mahdollisesti uusia resursseja tutkimukseen.

Jukka Vesalainen
Vararehtori
Vaasan yliopisto