Olen saanut opiskelijapolkuni aikana toimia Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan erilaisissa luottamustehtävissä. Polkuni on lähtenyt rivijäsenestä hallituksen puheenjohtajaksi aina valtakunnallisen liiton, Suomen ylioppilaskuntien liiton, varapuheenjohtajaksi. Tämä polku tuli lopulta päätökseen, kun siirryin opiskelijaedustajaksi Vaasan yliopiston hallitukseen, joka ohjaa yliopistomme strategista suuntaa ja linjauksia.

Yliopistomaailma elää murroksessa, jonka pääsuunnat määräävät koronapandemian jälkeinen opiskelu-, tutkimus- ja kampuselämä sekä julkisen rahoituksen epävarmuustekijät. Kauden aikana hallitus tulee kohtaamaan haasteet monipuolisen ja mielenkiintoisen kampuksen luojana ja kehittäjänä sekä rohkean rahoituspohjan löytäjänä. Pieni, yhteisöllinen ja ketterä Vaasan yliopisto voi menestyä vain rohkealla uudistumisella.

Osallistaminen on avainasemassa onnistuneissa muutoksissa

Kampuselämä muuttuu, kun kohtalaisen syrjässä toimiva pieni yliopistomme luo vetovoimatekijöitä uusien tieteenharjoittajien löytämiseksi. Luodessamme esimerkiksi kampusuudistusta pidän tärkeänä, että koko yliopiston kolmikanta pidetään mukana uudistuksessa ja sen vaiheissa mahdollisimman hyvin. Osallisuuden osalta yliopistossamme on tärkeää muistaa osallisuuden eri muodot ja mahdollisuudet.

Osallisuutta harjoittaessa on tärkeää erottaa toisistaan osallisuuden tarjoaminen ja osallistaminen. Osallisuutta voidaan harjoittaa toteuttamatta aitoa osallistamista, joka minulle nuorena edunvalvojana on Suomessa osoittautunut maan tavaksi. Osallistamisessa eri ryhmien mielipiteet ja ajatukset otetaan aidosti huomioon, ja niillä on merkitystä projektien lopputulokselle.

On helppoa todeta, että kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä osallistetaan yliopiston kehittämiseen. Aito osallistaminen yliopistoyhteisöissä voi olla haastavaa mutta tarpeellista. Tämän suhteen toivoisin meiltä jokaiselta asiallisuutta, tahtoa kompromisseihin ja yhteisölliseen kehittämiseen.

Kuka yliopistoissa määrää?

Yliopistolain muututtua 2009 yliopistomme hallituksen rakenne on muuttunut. Aikaisemmin Vaasan yliopiston hallitukseen kuului myös 4 opiskelijaedustajaa, kun nykyisessä tilanteessa opiskelijoita on vain yksi. Tämä johtuu siitä, että julkisoikeudellisten yliopistojen hallituksesta yliopiston sisäisiä jäseniä, eli professoreja, opiskelijoita tai muita opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä voi hallituksen jäsenistä olla 60 prosenttia.

Kun yliopistojen hallituskokoonpanoa muutettiin, muuttui yliopistojen marssijärjestys. Uudistus avasi yliopistoja paremmin oman piirinsä ulkopuolelle, mutta se on aiheuttanut suomalaisissa yliopistoissa myös kasvukipuja. Osassa yliopistoja rehtoreiden merkitys on kasvanut, osassa kollegiot ovat ottaneet vahvempaa roolia. Tärkeää on kuitenkin Vaasassakin huomioida, että ilmiö on valtakunnallinen.

Vaasan yliopistossa toivoisin yliopiston kolmikannan parempaa yhteistyötä ja arvostusta kolmikannan jokaiselle osalle – opiskelijajäsenet ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin jäsenet, sillä jokaisella meistä on yksi ääni. Yliopisto ei ole palveluorganisaatio, vaan tiedeyhteisö.

Aleksi Sandroos
Vaasan yliopiston hallituksen opiskelijaedustaja