Työelämässä on meneillään useita muutoksia. Muutoksissa menestystä rakennetaan me-asenteella ja hyödyntämällä kaikkien vahvuuksia. Esihenkilön tehtävänä on suunnan näyttämisen lisäksi luoda henkilöstölle edellytykset onnistua työssään ja poistaa onnistumisen tiellä olevia esteitä. Esihenkilöksi ei synnytä vaan kasvetaan ja kehitytään.

Yhä edelleen moni suomalainen esihenkilö kokee helpommaksi johtaa asioita kuin ihmisiä. Ihmisillä on tunteita ja tarpeita, joita voi olla vaikea kohdata.  Johtajuustutkimusten mukaan parhailla esihenkilöillä on hyvät vuorovaikutustaidot, kyky antaa palautetta, ja he ovat helposti lähestyttäviä. Erityisesti lähiesihenkilötyöhön kuuluu ihmisten ymmärtäminen ja läsnä oleminen. Ongelmallista on, jos positiivisen palautteen anto jää liian vähäiselle huomiolle tai rakentavaa palautetta ei uskalleta antaa.

Vuorovaikutus on valmentavan johtajuuden ytimessä. Asioita lähestytään kysellen, kuunnellen ja keskustellen. Kaikilta esihenkilöiltä vaaditaan lisäksi kykyä inspiroida, innostaa ja motivoida henkilöstöä. Hyvä vuorovaikutus lisää avoimuutta ja kasvattaa luottamusta. Ihmisten johtamisessa on kyse luottamuksesta, joka rakentuu myös johdonmukaisesta toiminnasta.

Johtaminen voidaan nähdä palvelutehtävänä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on todennut, että johtajiksi pitäisi rekrytoida sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita kasvamaan ja onnistumaan. Tällaisen johtajan motiivina on halu palvella.

Kehityskeskusteluissa vuorovaikutus mitataan

Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa organisaation johtamisjärjestelmää. Niiden avulla voidaan johtaa suoritusta, kehittää osaamista ja lisätä työhyvinvointia yksilö- ja ryhmätasolla. Hyvässä ja luottamuksellisessa esihenkilö-alaissuhteessa myös työntekijä voi tuoda esille kehityskohteita ja niitä asioita, joissa on haasteita. Esihenkilö saa myös palautetta omasta johtajuudestaan. Kehityskeskustelut voivat olla dialogisia ja voimaannuttavia tai tavanomaisia ja rutiininomaisia keskusteluja.  Dialogissa rakennetaan esihenkilön ja alaisen välistä suhdetta. Onnistuessaan kehityskeskustelu voi parantaa työntekijöiden ja esihenkilöiden välistä vuorovaikutusta, lisätä työmotivaatiota ja sitoutumista työhön. Kaikkea vuorovaikutusta ei voi jättää kehityskeskusteluiden varaan, sillä jatkuva keskustelu mahdollistaa kokemusten vaihdon, palautteen ja kannustuksen.

Johtaja ei johda ainoastaan muita vaan myös itseään

Itsensä johtaminen on työelämän yksi tärkeimmistä taidoista, jonka merkitys korostuu etätyössä. Itsensä johtaminen koskee myös esihenkilöitä. Mikäli ns. ”Pareton ” –periaatetta sovelletaan esihenkilötyöhön, se tarkoittaa sitä, että 20 prosenttia työstä tuottaa 80 prosenttia tuloksista. Esihenkilö siis tunnistaa ja keskittyy niihin työtehtäviin, jotka tuottavat eniten hyötyä. Tämä 20 prosenttia sisältää asioita, joihin esihenkilö voi omalla toiminnallaan suoraan vaikuttaa ja joita ei voi eikä kannata delegoida. Entä jos tuo 20 prosenttia sisältäisi vaikka hyvää vuorovaikutusta, jolloin pääsisi nauttimaan lopputuloksista motivoituneen ja sitoutuneen porukan kanssa?

Maria Järlström
KTT, Dosentti, Vaasan yliopisto

Esihenkilövalmennuksemme tarjoaa lähiesihenkilöille työkaluja jokapäiväiseen esihenkilötyöhön. Seuraava valmennus marraskuussa 2021.