Oppimiseen vaikuttavat sekä sosiaaliset että tunnetaidot. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat uudenlaiset osaamisvaatimukset niin etätyössä kuin työpaikalla.

Vuorovaikutteinen yhdessä oppimisen merkitys kasvaa, ja tähän tarvitsemme uusia työkaluja, jotka mahdollistavat tavoitteellisemman yhteistyön työyhteisöissä. Näiden työkalujen merkitys korostuu vuorovaikutustilanteissa ja oppimisessa. Digitaalinen työympäristö edellyttää jatkuvaa uuden oppimista.

Digitaalisen työympäristön hyötyjä ovat erityisesti digitaalisen yhteistyön sujuvoituminen ja ymmärryksen laajentuminen avoimuuden kautta. Digitaalisten työkalujen oppimisen myötä siirrymme uusien työtapojen vakiinnuttamiseen – modern ways of working.

Vuorovaikutteinen oppiminen onkin MBA-opintojen keskeisintä antia oman osaamisen kehittymisen lisäksi. MBA-moduuleihin osallistuvilla opiskelijoilla on jo taustalla kokemusta työelämästä, ja koulutuspäivien aikana he jakavat yhdessä osaamistaan ja oppivat toisiltaan. Yliopistopedagogiassa onkin keskiössä käyttäytymis- ja sosiaalitieteitä, kuten kasvatustieteitä, sosiaalipsykologiaa ja psykologiaa.

Ohjaamme kaikkia ryhmiämme oppimaan yhteisöllisesti. Oppimisessa on punaisena lankana jaettu asiantuntijuus, vuoropuhelu kouluttajien ja opiskelijoiden välillä, ongelmalähtöisyys, tiedon kerääminen sekä ajattelun näkyväksi tekeminen. Opinnoissamme opit hyödyntämään ongelmalähtöistä aktiivisen oppimisen menetelmää (problem-based-learning). Näin opittua tietoa päästään soveltamaan käytäntöön työelämälähtöisesti.

Jokaisen lähipäivän jälkeen opittuja asioita pohditaan kirjoittamalla oppimispäiväkirjaa, jossa keskitytään oppimisprosessin reflektioon. Tarkoitus on miettiä opittuja asioita käytännönläheisesti oman työn ja organisaation näkökulmasta sekä reflektoida jo toiminnassa olevia käytänteitä. Oppimispäiväkirjassa on olennaista oman osaamisen ja oppimistavoitteiden analysointi, itsereflektointi.

Kompleksisuuden lisääntyminen ja toimintaympäristön muutokset työssä lisäävät jatkuvan oppimisen ja uudistumisen tarvetta työelämässä. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen on entistä enemmän työntekijän omalla vastuulla ja edellyttää oma-aloitteisuutta. On mennyttä aikaa, että HR:ltä tai esimieheltä tulee erillinen käsky kouluttautumiseen.

Tulevaisuuden menestyvät organisaatiot tarvitsevat oppimiskykyisiä työntekijöitä. Potentiaalin hyödyntämättä jääminen on yksi suurimmista turhautumisen aiheista työelämässä. Todellisuudessa meissä kaikissa ihmisissä on runsaasti valjastamatonta potentiaalia. Jos hyödynnämme vain 70-prosenttisesti työntekijän potentiaalia organisaatiossamme, emme tiedä mitä lisäarvoa tuo hyödyntämätön 30 prosenttia voisi tuoda.

Ei siis riitä, että tunnistamme vain osaamista ja vahvuuksia, vaan meidän tulisi arvioida myös olemassa olevaa kasvupotentiaalia. Onkin hyvä pysähtyä miettimään omaa kehittymispotentiaalia – vai happaneeko osaamisesi? Osaaminen vanhenee entistä nopeammin.

MBA-opintojen alussa teemme yksilöllisen henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). MBA-opintoihin kuuluu opintojen ohjausta sekä uravalmennusta. Opintojen alussa teemme kaikille henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman ja hyödynnämme siinä mm. DISC-analyysia työkaluna.

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää MBA-opinnoista infotilaisuuksiimme!

Syksyn opinnot käynnistyvät JOKA – johtajana kasvaminen -moduulilla. Mukaan mahtuu 20 uutta opiskelijaa – ilmoittaudu tästä!

Annan mielelläni lisätietoja ja opintojen ohjausta, sovitaan tapaaminen!

Heli Kaunismäki,
Asiakkuuspäällikkö
puh. 029 449 8453
heli.kaunismaki@univaasa.fi