Minkä tahansa Wikipedia-artikkelin ensimmäistä linkkiä klikkaamalla ja samaa toistamalla päädytään lopulta artikkeliin ”Filosofia”. Yleensä tähän tarvitaan toistakymmentä klikkausta, mutta matka voi olla myös lyhyempi.
Tekniikan Maailman mukaan tämä ilmiö toistuu erikielisissä Wikipedioissa ja johtuu siitä, että Wikipedia-artikkeleissa on tapana määritellä aihe viittaamalla yläkäsitteeseen. Siirryttäessä yhä yleisempiin käsitteisiin päädytään lopulta matematiikan, tieteen tai kielen kaltaisiin hakusanoihin ja niistä filosofiaan, joka on tieteiden äiti.
Wikipedia-linkkien taustalla piilee siis käsitehierarkia, jossa ylimpänä on filosofisia käsitteitä. Tämä käy yksiin sen käsityksen kanssa, että filosofia on alaltaan laajimpien ja merkitykseltään yleisimpien kysymysten tarkastelua. Sellaiset kysymykset koskevat esimerkiksi olemisen mieltä ja merkitystä sekä tiedon, hyvyyden ja kauneuden luonnetta.
Eri tieteenalat ovat eriytyneet filosofiasta ja toisistaan. Näin muodostuneet erityistieteet ovat saavuttaneet merkittäviä ja jopa maailmankuvaa mullistavia tuloksia havaintojen ja teorioiden avulla. Sen vuoksi on aiheellista kysyä toisin kuin Tekniikan Maailman jutussa, edustavatko filosofiset käsitteet todellakin kaikkein yleisimpiä ja perustavimpia käsitteitä. Vai olisiko pikemmin niin, että eri tiedon alueilla on omat peruskäsitteensä eikä mitään kaikille aloille yhteisiä peruskäsitteitä olekaan?
Keskiajan filosofit, kuten Tuomas Akvinolainen, puhuivat transsendentaalikäsitteistä eli lyhyesti transsendentaaleista. Niitä ovat oleva, yksi, tosi ja hyvä. Niiden katsottiin olevan kaikkiin mahdollisiin olioihin soveltuvia yleiskäsitteitä. Tekniikan Maailman jalanjäljissä voitaisiin ehdottaa, että transsendentaalien kuuluisi olla Wikipedia-linkkien päätepysäkkejä. Lehtijutussa kerrotaankin, että linkkiketjujen loppupään artikkeleja ovat muun muassa ”Olevainen” ja ”Olemassaolo”.
Transsendentaalit vaikuttavat kuitenkin äkkiseltään niin yleisluonteisilta ja itsestään selviltä, etteivät ne juuri herätä mielenkiintoa muissa kuin filosofeissa ja kielitieteilijöissä. Filosofi voisi sanoa, että transsendentaalit ovat tiedon mahdollisuusehtoja koskevia käsitteitä. Niillä on siten erilainen tehtävä kuin erityistieteiden havaintoihin tai teorioihin liittyvillä peruskäsitteillä.
Otetaan esimerkiksi Leibnizin ja Heideggerin kysymys: ”Miksi ylipäätään on olevaa eikä pikemminkin ei mitään?” Se on myös monien fyysikkojen käsittelemä kysymys, mutta fyysikot ja filosofit tarkastelevat sitä ja muita todellisuuden perusrakennetta koskevia kysymyksiä eri välineillä. Riippuu siis muun muassa asiayhteydestä ja tieteenalasta, mitä ovat yleisimmät käsitteet.
Filosofiaa voidaan luonnehtia kriittiselle ajattelulle ja argumentoinnille perustuvaksi toiminnaksi. Filosofia ei siten muodostu lopullisesta tiedosta, vaan ennemmin jatkuvasta pyrkimyksestä käsitteiden ja ajatusten selventämiseen, järjestämiseen ja uudelleen arviointiin. Näin ymmärrettynä filosofian yleisyys ei liity niinkään kaikkien käyttämiin käsitteisiin kuin ajatustottumusten kyseenalaistamiseen ja kokonaiskuvien muodostamiseen erilaisista asioista.
