Gaudeamus igitur kuuluu erityisesti lakkiaisten, akateemisten valmistujaisten ja vapun ohjelmaan. Se lauletaan yleensä latinaksi ja useimmiten lauletaan vain ensimmäinen ja neljäs säkeistö. Kymmensäkeistöinen Gaudeamus igitur sisältyy saksalaisen Christian Wilhem Kindlebenin vuonna 1781 julkaisemaan opiskelijalaulukirjaan.
Vanhimmat säkeistöt, toinen ja kolmas ovat peräisin keskiajalta. Ne käsittelevät elämän katoavaisuutta ja kuoleman väistämättömyyttä. Kuolevaisuudesta muistuttaminen tuo lauluun sävykkyyttä niin kuin valo on valoa vain pimeyttä vasten.
Ensimmäisenä Gaudeamus igiturin suomensi raumalainen murrekirjailija, professori ja lääkäri Frans Hjalmar Nortamo (1860-1931). Uudemman suomennoksen tekijä on laulaja, laulunopettaja ja sanoittaja Kyllikki Solanterä (1908-1965). Alla ovat Kindlebenin, Nortamon ja Solanterän versiot ensimmäisestä ja neljännestä säkeistöstä.
1 :,: Gaudeamus igitur, / iuvenes dum sumus! :,: / Post iucundam iuventutem, / post molestam senectutem / :,: nos habebit humus. :,: 4 :,: Vivat academia, / vivant professores! :,: / Vivat membrum quodlibet, / vivant membra quaelibet, / :,: semper sint in flore! :,: (C. W. Kindleben)
1 :,: Riemuitkaamme, vielä on / suonissamme tulta! :,: / Jälkeen nuoruutemme armaan, / jälkeen vanhuusajan harmaan / :,: meidät perii multa. :,: 4 :,: Eläköön yl’opisto, / opin ohjaajatki! :,: / Eläköön sen veteraanit, / fuksit, civikset, betaanit, / :,: kukoistakoot ratki! :,: (Hj. Nortamo)
1 :,: Riemurinnoin veikkoset / nuorna iloitkaamme, :,: / jälkeen nuoruusvuosiemme / vanhuus saapuu vieraaksemme, / :,: kuolon kutsun saamme. :,: 4 :,: Terve akatemia, / terve opettajat! :,: / terve teille molemmille / tiedon, taidon antajille, / :,: terve armahat ajat! :,: (K. Solanterä)
Nortamon suomennoksen alku on iskevä: ”Riemuitkaamme, vielä on suonissamme tulta!” Vaikka hänenkin käännöksensä on muuten aika vapaa, säkeistöjen viimeisillä riveillä – ”meidät perii multa” ja ”kukoistakoot ratki” – Nortamo seuraa alkutekstiä uskollisemmin kuin Solanterä.
Nortamon neljäs säkeistö tulkitsee opettajan tehtävän aika nykyaikaisesti: opettaja on oppimisen ohjaaja pikemminkin kuin pelkkä tiedonvälittäjä.
