Varoituksen sana sisältyy myös kauppa- ja teollisuusministeri Grels Teirin juhlapuheeseen, jonka hän piti Vaasan yliopiston edeltäjän avajaisissa syyskuussa 1968: ”Toivottavasti Vaasan kauppakorkeakoulusta ei tule akateemisen sumun verhoon kietoutunutta linnaa.” Puhetta lainataan Vaasan yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tuoreessa muistiossa (s. 2).
”Akateemisella sumulla” tarkoitetaan yleensä liiallista teoreettisuutta ja epäkäytännöllisyyttä. Tällaista ”sumua” syntyy, kun asiat esitetään turhan mutkikkaasti ja vaikeaselkoisesti. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muistio antaa siitä itse esimerkin sanoessaan, että Vaasan yliopiston ”lippulaiva” on liiketoimintaorientoitunut johtaminen (s. 4). Mitä se on?
Sanalle ’liiketoimintaorientoitunut’ on vaikea keksiä nasevaa synonyymiä. ’Liiketoimintasuuntautunut’ on vastaava suomalaisperäinen sana, mutta opetuksen ja tutkimuksen yhteydessä kuvaavampi ilmaus on ”liiketoimintaosaamista painottava”.
Liiketoimintaorientoitunut tarkoittaa taloudelliseen toimintaan ansiotarkoituksessa keskittyvää. Muun muassa kauppa ja teollisuus ovat liiketoimintaa. Kun keskitytään liiketoimintaan, käydään kauppaa tai harjoitetaan tavaroiden tai palvelujen tuotantoa. Liiketoimintaorientoitunut johtaminen on liiketoiminnan johtamista ja siitä lainattujen oppien soveltamista muuhun johtamiseen.
Strategiansa mukaan Vaasan yliopisto painottaa johtamiseen, markkinointiin, laskentatoimeen ja rahoituksen liittyvää osaamista. Tämä painotus ei rajaa muita aloja tai tutkimuskohteita pois, mutta korostaa, että yliopisto keskittyy kauppaa ja teollisuutta koskeviin kysymyksiin. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muistio ilmaisee tämän suoraviivaisesti sanomalla, että ”yliopiston tulee edistää Pohjanmaan taloudellista ja teknistä kilpailukykyä eurooppalaisella tasolla” (s. 18). Näin muistio menee selvästi pidemmälle kuin yliopistolaki (1 luku § 2), joka puhuu vain tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisestä.
Myös Vaasan yliopiston lainmukaisena tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta ja tieteellistä sivistystä sekä antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn paraneminen voi olla opetuksen ja tutkimuksen sivutuote, mutta se ei ole niiden päätavoite.
