Pientä nousua on kuitenkin tapahtunut. Vuonna 2023 Vaasan yliopiston hiilijalanjälki oli noin 3,04 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2022 vastaava luku oli noin 2,98 tuhatta tonnia. Kasvua on kaksi prosenttia vuodessa. Ei kuulosta paljolta, mutta suunta on väärä. Päästöjen toivotaan vähenevän. Missä määrin toive on oikeutettu?
Matkustamisesta aiheutuneet päästöt ovat lisääntyneet vuodesta 2022 merkittävästi: yli neljänneksellä. Olemme palanneet korona-aikaa edeltäviin matkustusmäärin. Yliopiston tekemien hankintojen hiilijalanjälki on kasvanut edellisestä vuodesta lähes neljä prosenttia. Taustalla on muun muassa se, että kampusuudistuksessa remontoituihin tiloihin on hankittu paljon uusia huonekaluja.
Yliopiston kiinteistöjen päästöt ovat sen sijaan laskeneen noin kahdeksan prosenttia. Tämä voi selittyä kampusuudistuksen aikaansaamalla energiatehokkuuden lisääntymisellä tai remontin aikaisella pienemmällä kulutuksella. Käsitys täsmentyy, kunhan saadaan tämän ja ensi vuoden päästöluvut.
Viime vuonna (2023) päästöt olivat noin 511 kiloa yliopistolaista, opiskelijaa ja työntekijää kohden. Jotta tämän osaisi suhteuttaa johonkin, on hyvä tietää, että suomalaisten kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 7,7 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Siitä 511 kiloa on lähes seitsemän prosenttia. Hiilidioksidiekvivalentti tarkoittaa, että kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus on ilmaistu kuin ne olisivat kaikki hiilidioksidia.
Vaasan yliopiston laboratorioista, VEBIC:stä ja Technobothniasta, syntyvät päästöt sekä yliopiston pakettiauton päästöt kuuluvat scope 1 -luokkaan (n. 4 %). Yliopistokampuksen ja -kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutus kuuluu scope 2 -luokkaan (n. 6 %). Leijonanosa, yli 90 prosenttia, yliopiston päästöistä kuuluu scope 3 -luokkaan.
Suurimmat päästöluokat vuonna 2023 olivat hankinnat (54 %) ja kiinteistöt (37 %). Niiden osuus päästöistä oli yhteensä noin 90 prosenttia. Hankintoihin sisältyvät muun muassa laitteet, huonekalut, toimistotarvikkeet ja tulostuspaperi. Kiinteistöjen päästöt syntyivät rakennusten ja kampuksen ylläpidosta ja remontoinnista sekä lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta. Matkustamisen osuus päästöistä vuonna 2023 oli noin kuusi prosenttia.
On syytä kiinnittää erityistä huomiota kasvaneisiin päästökategorioihin: hankintoihin ja matkustamiseen. Hankintojen tarveharkinta ja ympäristövaikutusten arviointi on tärkeää päästövähennysten kannalta. Lentojen tarvetta ja korvaamista junalla myös ulkomaanmatkoilla on syytä harkita huolellisesti.
Pelkästään päästöjä vähentämällä ei kuitenkaan Vaasan yliopisto eikä mikään muukaan toimiva organisaatio saavuta hiilineutraaliutta. Suomalaisten yliopistojen yhteinen tavoite, hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, on karkaamassa käsistä.
Kompensaatiot, kuten metsityshankkeet ja metsien suojeluhankkeet (eli hiilensidonta), sekä investoinnit kolmansien osapuolten energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan ovat vihonviimeinen keino hiilineutraaliuden tavoittelussa. Ensisijaisia keinoja ovat omien päästöjen välttäminen ja vähentäminen.
Vaasan yliopisto käyttää päästötöntä sähköä, joka tarkoittaa tuuli-, aurinko- ja vesivoiman lisäksi myös ydinvoimaa. Kuvitellaanpa seuraavaa: itse tuottamalla uusiutuvaa energiaa (esim. ostamalla osuuksia tuulivoimayhtiöstä) yliopisto voisi auttaa vähentämään kolmansien osapuolten päästöjä. Aikaansaadulla vähennyksellä se voisi kompensoida omia päästöjään. Tämän houkuttelevuutta vähentää kuitenkin se, että kaikkiin kompensaatiotapoihin liittyy suuria, ellei ylipääsemättömiä, taloudellisia ja muita ongelmia.
Päästöoikeuksien huutokaupassa hiilidioksidiekvivalenttitonnin keskihinta oli vuonna 2023 noin 83 euroa. Siten Vaasan yliopiston vuoden 2023 päästöjen kompensointi maksaisi noin 250 000 euroa. Tämä koskee siis vain vuotta 2023. Kaikkien muiden vuosien päästöillä olisi omat kompensaatiomaksunsa. Karkeasti voidaan arvioida, että kymmenessä vuodessa Vaasan yliopiston kompensaatiomaksuihin menisi kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Tuo summa olisi pois yliopiston ydintehtävistä, tutkimuksesta ja opetuksesta. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö onkin linjannut, että yliopistoille myönnettyjä verovaroja ei saa käyttää kompensaatiomaksuihin.
Itse olen jo aiemmin ehdottanut ”sisäistä kompensaatiota”. Sillä ei rikottaisi ministeriön kieltoa. Siinä Vaasan yliopisto korvamerkitsisi osan omien sijoitustensa tuottoihin perustuvasta tutkimusrahoituksesta ESG-asioita (environmental, social and corporate governance) edistäviin tai YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita edistäviin hankkeisiin. Tällaisia hankkeita voi olla kaikilla edustamillamme tieteenaloilla (kauppatieteet, tekniikka, hallintotieteet, viestintieteet). Tutkimustoiminnan avulla yliopisto voi kasvattaa ”kädenjälkeään” eli myönteistä vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Toinen ehdottamani ”sisäisen kompensaation” hanke on talvipyöräilyä tukemaan rakennettava pyörätalli. Se voisi lisätä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan pyöräilyä kodin ja kampuksen välillä. Jos tämä toteutuisi, vähenisivät kodin ja kampuksen välisestä liikkumisesta aiheuttavat päästöt, jotka kuuluvat scope 3 -luokkaan. Investoinnin suuruus voidaan laskennallisesti sitoa vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen (esim. lentopäästöjen) keskiarvoon.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa maankäyttösektorin (LULUCF: land use, land use change and forestry) päästöjen ja poistumien summa vuonna 2023 oli -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kyseinen sektori oli siis nettonielu. Se ei kuitenkaan riitä kompensoimaan päästöjä Suomessa, vaan nielun pitäisi olla yli kolmikymmenkertainen: 40,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Sen verran olivat vuoden 2023 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Suomessa. Pieni nettonielu on kiusallinen myös yliopistojen kannalta, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön muutaman vuoden takaisissa toiveissa yliopistojen päästöt olisivat siististi solahtaneet kansallisen hiilinielun uumeniin. Tämä toive jää näillä näkymin toteutumatta.
Vaasan yliopiston hiilijalanjälkilaskelma vuosilta 2022 ja 2023 on saatavilla suomeksi ja englanniksi kahdessa paikassa:
1) Kestävä kehitys ja vastuullisuus
https://www.uwasa.fi/fi/yliopisto/strategia-laatu-ja-arvot/kestava-kehitys-ja-vastuullisuus
2) Yliopiston avainluvut
https://www.uwasa.fi/fi/yliopisto/avainluvut
Vaasan yliopistossa on vuosittain laskettu hiilijalanjälki vuodesta 2019 alkaen. Laskenta on kehittynyt, eivätkä eri vuosien laskelmat ole vertailukelpoisia. Kahtena viime vuotena Vaasan yliopiston hiilijalanjälkilaskelma on tehty Hanselin Hankintapulssi-palvelun avulla.
Hiilijalanjälkilaskelma ei ole itsetarkoitus, vaan väline, joka auttaa hahmottamaan, miten päästöjä voitaisiin välttää ja vähentää. Se auttaa määrittelemään tarvittavia toimenpiteitä ja seuraamaan niiden vaikutuksia. Vaasan yliopistolla on luonnosteltu kestävyys- ja vastuullisuusohjelmaa vuosiksi 2025–2035.
