Olet varmaan kuullut pakurikäävästä ja havupuu-uutteesta. Niitä myydään luontaistuotteina ja niiden terveysvaikutuksista on monenlaisia käsityksiä. Kiinassa ja Japanissakin tykätään.
Olen kerran maistanut pakurikääpäteetä ja havupuu-uutejuomaa. Maku on molemmissa mieto, mutta ei erityisen hyvä. Kukaan ei käytä pakurikääpää tai havupuu-uutetta maun vuoksi.
Molemmissa on aineyhdisteitä, joilla väitetään olevan hyviä terveysvaikutuksia. Kumpaakaan ei ole kuitenkaan tutkittu kliinisesti.
Hyviä terveysvaikutuksia tiedetään olevan monilla aineilla kuten hapella ja raudalla. Mikään aine ei ole kuitenkaan rajoituksetta terveellistä, vaan hyvien tulosten saavuttaminen vaatii usein tarkkaa annostelua, sopivia aineyhdistelmiä ja rajattua käyttöä. Happea ja rautaakin voi saada liikaa – tai liian vähän.
Uskomuslääkinnälle on tyypillistä usko monitoimi-aineisiin ja -hoitoihin. Esimerkiksi pakurikäävän uskotaan olevan lähes yhtä monivaikutteista kuin Peppi Pitkätossun hakeman lääkkeen:
”Haluaisin ostaa neljä litraa lääkettä”, sanoi Peppi. ”Mitä lääkettä?” kysyi apteekkari ärtyisästi. ”No, mieluimmin sellaista, joka olisi hyvää sairauteen”, sanoi Peppi. ”Mihin sairauteen?” kysyi apteekkari yhä ärtyisämmin. ”No sellaista, joka on hyvää hinkuyskään, vatsakipuun ja punaiseen koiraan ja jos on sattunut työntämään herneen nenään ja sensemmoiseen. Olisi hyvä, jos sillä voisi kiillottaa huonekaluja. Hyvää sen olla pitää.” (Astrid Lindgren, Peppi aikoo merille, WSOY 1993, s. 33.)
Tieteelliselle tutkimukselle perustuvat lääkkeet ovat sen sijaan täsmävaikutteisia ja käyttötarkoitukseltaan rajattuja. Esimerkiksi syöpälääke saattaa tehota vain jonkin syöpätyypin harvinaiseen alalajiin. Suuret lupaukset tyyliin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ovat taas yksi luotettavimmista huuhaan osoittimista.
Lääkkeiden haittavaikutusten lista on usein pitempi kuin haluttujen vaikutusten. Katsopa vaikka päänsärky- tai allergialääkkeesi pakkausselostetta! Lääkkeen hyödyt voivat olla kuitenkin niin merkittäviä, että sitä saa myydä lievähköistä haitoista huolimatta. Huuhaa-tuotteiden tapauksessa haittavaikutuksista vaietaan – muun muassa siksi, että asiaa ei ole tutkittu.
Jotta lääke voisi saada myyntiluvan, sen pitää olla tieteellisesti tutkittu, testattu ja turvalliseksi todettu. Tutkimusnäyttö ei ole kuitenkaan aukotonta ja siksi valvonnasta huolimatta markkinoille on päässyt myös vaarallisia aineita kuten nukahtelusairautta aiheuttanut sikainfluenssarokote. Vaarallisiksi todetut lääkkeet vedetään pois markkinoilta.
Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että todellisiinkin lääkkeisiin liittyy käyttäjän toiveisiin ja uskomuksiin perustuvaa lumevaikutusta. Huuhaa on lumetta, joka saattaa olla vaaratonta, kunhan käyttö ei johda oikeista lääkkeistä tai lääketieteellisistä hoidoista luopumiseen.
Huuhaa-tuotteet voivat olla kuitenkin myös hengenvaarallisia. Matkoilta tuotujen ja netistä tilattujen ihmeaineiden käyttö on venäläistä rulettia.
