Hiilijalanjälkilaskelma ei ole itsetarkoitus, vaan väline: se auttaa tunnistamaan, mistä päästöt syntyvät ja miten niitä voitaisiin välttää ja vähentää. Laskelma auttaa myös seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia.
Vuonna 2024 Vaasan yliopiston hiilijalanjälki oli noin 3,18 tuhatta tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2023 vastaava luku oli noin 3,04 tuhatta tonnia ja vuonna 2022 noin 2,98 tuhatta tonnia. Kasvua vuodesta 2023 on lähes viisi prosenttia ja vuodesta 2022 lähes 7 prosenttia. Suunta on ikävä. Toivoisimme päästöjen vähenevän.
Samaan aikaan Vaasan yliopisto on asettanut itselleen kovan toiminnallisen kasvutavoitteen. Strategiansa mukaan yliopisto pyrkii lisäämään koulutustarjontaa ja niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin opiskelijoiden määrää. Nykyisin yliopistossa opiskelee lähes kuusi ja puoli tuhatta opiskelijaa. Tavoitteena on, että heitä olisi seitsemän ja puoli tuhatta vuoteen 2030 mennessä. Samalla yliopisto pyrkii kasvattamaan kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilöstön osuutta.
Kun toiminta ja ihmisten määrä kasvavat, myös päästöt tahtovat kasvaa. Vaasan yliopiston päästöjen kasvu ei siis ole suuri yllätys.
Vaasan yliopiston laboratorioista, VEBIC:stä ja Technobothniasta, syntyvät päästöt sekä yliopiston pakettiauton päästöt kuuluvat scope 1 -luokkaan (n. 2,5 %). Yliopistokampuksen ja -kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutus kuuluu scope 2 -luokkaan (n. 6,9 %). Leijonanosa, yli 90 prosenttia, yliopiston päästöistä kuuluu scope 3 -luokkaan.
Suurimmat päästöluokat vuonna 2024 olivat hankinnat (50 %) ja kiinteistöt (42 %). Niiden osuus päästöistä oli yhteensä yli 90 prosenttia. Hankintoihin sisältyvät muun muassa laitteet, huonekalut, toimistotarvikkeet ja tulostuspaperi. Kiinteistöjen päästöt syntyivät ensinnäkin lämmön, sähkön ja veden kulutuksesta ja toiseksi kiinteistöjen ja kampuksen ylläpidosta sekä remontoinnista. Matkustamisen osuus päästöistä vuonna 2023 oli noin viisi prosenttia. Siihen luetaan työtehtäviin liittyvät matkat, kuten kokous- ja konferenssimatkat.
Viime vuonna valmistui Vaasan yliopiston kampusuudistus, jolla tavoiteltiin energiansäästöä ja -tehokkuutta sekä päästöjen vähenemistä. Kiinteistöjen päästöt ovat kuitenkin kasvaneet viidenneksellä vuodesta 2023. Taustalla on se, että energiajärjestelmän kunnianhimoisesta uudistamisesta jouduttiin peräytymään yliopistosta riippumattomista syistä. Lisäksi Ankkuri-rakennuksen jäähdytysjärjestelmä on energiasyöppö, ja Fabriikki-rakennus on edelleen yliopiston käytössä, vaikka siitä suunniteltiin luovuttavan. Kasvavaa toimintaa varten tarvitaan tiloja.
Voi olla, että tulevien vuosien päästöluvut muuttavat ja tarkentavat kuvaa kampusuudistuksen vaikutuksista. On mahdollista, että ilman uudistusta päästöt olisivat nykyistäkin suuremmat. Niin tai näin, vuoden 2024 lukujen valossa kampusuudistuksella ei saavutettu sille asetettuja päästövähennystavoitteita.
Uudistunutta kampusta on kalustettu uusilla huonekaluilla. On myös hankittu uusia laitteita. Hankinnat ovat tapahtuneet osittain jo vuonna 2023. Niinpä hankintojen päästöt eivät kasvaneet vaan lievästi vähentyivät vuodesta 2023.
Tuoreen hiilijalanjälkilaskelman varsinainen valopilkku on kuitenkin se, että matkustamisen päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2023 yli 15 prosenttia. Vähennystä saattavat selittää vuoden 2024 muutosneuvottelut ja kireä taloustilanne. Nähtäväksi jää, onko Vaasan yliopisto pysyvästi saavuttanut tavoitteensa vähentää matkustamisen päästöjä 30 prosentilla vuodesta 2019. Joka tapauksessa tavoite saavutettiin viime vuonna.
Vuonna 2024 Vaasan yliopiston päästöt olivat noin 450 kiloa yliopistolaista, opiskelijaa ja työntekijää kohden. Jotta tämän osaisi suhteuttaa johonkin, on hyvä tietää, että suomalaisten kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki vuonna 2021 oli 7,7 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasuja. Siitä 450 kiloa on alle kuusi prosenttia.
Vaasan yliopistolla on jatkossa syytä kiinnittää erityistä huomiota hankintojen ja kiinteistöjen päästöihin. Niiden vähennyspotentiaali on periaatteessa suurin.
Kampusuudistuksen myötä Vaasan yliopisto on taloteknisesti tehnyt voitavansa päästöjen vähentämiseksi – ainakin tässä vaiheessa. Voidaan olettaa, että tulevina vuosina yliopisto tekee hankintoja vähemmän, kun ei ole tarvetta tilojen laajamittaiselle kalustamiselle. Hankintojen tarveharkinta ja ympäristövaikutusten arviointi ovat tärkeitä päästövähennysten saavuttamiseksi. Lentojen tarvetta ja korvaamista junalla myös ulkomaanmatkoilla on syytä edelleen harkita huolellisesti.
Pelkästään päästöjä vähentämällä ei kuitenkaan Vaasan yliopisto eikä mikään muukaan toimiva organisaatio saavuta hiilineutraaliutta. Tarvittaisiin myös päästökompensaatiota, mutta sen eteen piirtyy isoja (taloudellisia, laskennallisia ja tuloksia koskevia) kysymysmerkkejä. Siksi yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat lieventämässä hiilineutraaliustavoitetta yhteistuumin. Lievennetty tavoite koskee suoraan korkeakoulujen omasta toiminnasta syntyviä päästöjä (scope 1) sekä ostetun ja kulutetun energian tuotannosta syntyviä päästöjä (scope 2). Niissä pyritään nettonollaan vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraaliustavoitteen ulkopuolelle jää ylivoimaisesti suurin osa korkeakoulujen päästöistä: muun muassa hankinnoista, kiinteistöjen ylläpidosta ja matkustamisesta syntyvät päästöt (scope 3). Näitä päästöjä pyritään kuitenkin vähentämään mahdollisimman paljon myös Vaasan yliopistossa.
Vaasan yliopiston hiilijalanjälkilaskelmat vuosilta 2022–2024 ovat saatavilla suomeksi ja englanniksi kahdessa paikassa:
1) Kestävä kehitys ja vastuullisuus
https://www.uwasa.fi/fi/yliopisto/strategia-laatu-ja-arvot/kestava-kehitys-ja-vastuullisuus
2) Yliopiston avainluvut
https://www.uwasa.fi/fi/yliopisto/avainluvut
Vaasan yliopistossa on vuosittain laskettu hiilijalanjälki vuodesta 2019 alkaen. Laskenta on kehittynyt, eivätkä eri vuosien laskelmat ole vertailukelpoisia. Kolmena viime vuonna Vaasan yliopiston hiilijalanjälkilaskelma on tehty Hanselin Hankintapulssi-palvelun avulla.
