Tämä tapahtui vieläpä heti hankkeen alussa: minulle soitti eräs suomalainen maatalousyrittäjä. Hän oli lukenut muuntogeenisiä kasvilajeja kehittävästä tutkimushankkeesta, jossa Vaasan yliopisto on mukana. Alliance for socially-acceptable and actionable plants -hanke (ASAP) käynnistyi vuoden alussa.
Kansainvälisessä hankkeessa biologit ja geenitutkijat kehittävät muuntogeenisiä kasvilajeja biopolttoaineiden raaka-aineeksi. Hankkeeseen osallistuvat yhteiskuntatieteilijät Vaasan yliopistosta tarkastelevat muuntogeenisten polttoaineiden hyväksyttävyyttä sekä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi tarkastelemme liiketoimintamalleja ja -riskejä. Vaasan osahanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
Maatalousyrittäjä oli huolissaan siitä, että hankkeessa kehitettäviä kasvilajeja tuotaisiin Suomeen. Hän arveli, että täällä ne saattaisivat levitä luontoon ja syrjäyttää kotoperäiset lajit.
Kerroin, että hankkeen tutkijat kehittävät muuntogeenisiä kasvilajeja Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Japanissa. Niitä ei tuoda Suomeen, eikä se välttämättä olisi EU-lainsäädännön mukaan mahdollistakaan.
Maatalousyrittäjä sanoi olevansa näistä uutisista huojentunut ja kertoi, että Suomessa maatalouden kilpailuvaltti on puhtaus ja luonnollisuus. Tästä ei kannata luopua, sillä kansainvälisillä markkinoilla meillä ei juuri muita kilpailuvaltteja olekaan.
Totesin, että se voi pitää paikkansa, mutta toisaalta suurin piirtein kaikki viljelykasvimme ovat jalostettuja. Alkukantaisia, jalostamattomia lajeja, joita siis kasvaa myös luonnonvaraisena, ei meillä taida juuri olla viljelykasveina.
Perinteinen kasvinjalostus ja geenimanipulaatio ovat eri tekniikoita, mutta molemmissa ihminen puuttuu luonnon kulkuun. Lisäksi mutaatioiden ja luonnollisen risteytyksen myötä luonnossa tapahtuu samanlaisia prosesseja kuin ihmisen tekemässä kasvinjalostuksessa.
Maatalousyrittäjän yhteydenotto on esimerkki siitä, miten tutkimushankkeet voivat kiinnostaa suurta yleisöä myös pelkojen ja uhkakuvien vuoksi. Geenimanipulaatioon niitä liittyy paljon: ympäristövaikutukset, ruoantuotannon ja polttoaineiden tuotannon tärkeysjärjestys, taloudelliset riskit ja ongelmat, terveys- ja turvallisuusnäkökohdat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kestävä kehitys sekä geenimanipulaation moraalinen oikeutus. Minulle soittanut yrittäjä oli erityisen huolestunut muuntogeenisten biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista ja taloudellisista kysymyksistä.
Samaan hankkeeseen iski toinenkin päivänpolttava huoli. Yhdysvaltain nykyhallinnon ristiretki akateemista vapautta vastaan herätti amerikkalaisissa hankekumppaneissamme huolen, viedäänkö heiltä National Science Foundationin rahoitus hakemustekstiin sisältyvien hyi, hyi -sanojen vuoksi. Niitä ovat muun muassa vastuullisuus, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Huoli osoittautui turhaksi. Rahoitus on jo myönnetty, eikä pannaan julistetuilla sanoilla ollut hankehakemuksessa suurta roolia.
