Kahvilla on paljon terveysvaikutuksia, joista osa on samoja kuin teellä. Kahvi tunnetusti piristää. Tutkimuksissa kofeiinin on todettu parantavan lähimuistia ja korjaavan muistitoimintojen häiriöitä. Kofeiini vähentää myös Parkinsonin taudin oireita. Kahvinjuojilla on vähemmän diabetesta, ja kahvi suojaa maksaa.

Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Kahvin haittavaikutuksia ovat unettomuus ja nukahtamisvaikeudet sekä valtimopaineen nousu. Onneksi ne ovat melko lieviä ja ohimeneviä haittoja.

Kahvin kysyntä jatkaa kasvuaan, eikä ihme: kofeiini aiheuttaa riippuvuutta. Kahvin kulutus kasvaa nopeasti myös perinteisissä teetä juovissa maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa. Samaan aikaan ilmastonmuutos ajaa kahviviljelmät korkeammille paikoille kuumuutta pakoon. Maailman luonnonsäätiön (WWF) mukaan kahvinviljely on kuudenneksi suurin metsäkadon aiheuttaja. Suurin on soija.

Vuoden 2024 lopulla tuli voimaan EU:n asetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin. Muun muassa tämän vuoksi kahvi tulee sertifioida. Sertifiointi on riippumattoman tahon tae siitä, että kahvi on tuotettu vaatimusten mukaisesti. Vaatimuksiin kuuluu se, että viljelmillä työskenteleviä ihmisiä kohdellaan hyvin, eikä viljelyssä käytetä torjunta-aineita tai muita menetelmiä, jotka ovat vahingollisia ympäristölle. Näihin vaatimuksiin keskittyy muun muassa Rainforest Alliance -järjestö, jonka sertifiointijärjestelmän tunnuksena on sammakkomerkki.

Kahvi ei kuitenkaan ole vain ongelmien aiheuttaja. Kahvinviljely tarjoaa toimeentulon monille perheille maailmanlaajuisesti. Vaarana on, että jos he luopuvat kahvinviljelystä, he siirtyvät sitäkin ongelmallisempiin viljelykasveihin tai maankäyttötapoihin. Joissakin maissa on jopa olemassa vaara, että he siirtyvät laittomaan toimintaan, kuten kokapensaan viljelyyn, joka myös aiheuttaa metsäkatoa.

Metsäkadon estämiseksi voidaan vahvistaa viljelytapaa, jossa kahvia viljellään muiden puiden katveessa. Näin kahvinviljelystä voi tulla kestävämpää, ja yhteisöjä voidaan tukea siinä.

Muutos ei kuitenkaan ole tarpeeksi laajaa tai nopeaa. Kahvi aiheuttaa valtavaa metsäkatoa, ja kahvinviljelijät elävät köyhyydessä.

Ratkaisuksi kahvin aiheuttamiin ympäristöongelmiin tarjotaan kahvitonta kahvia. Käsite kuulostaa ristiriitaiselta; parempi nimitys on pavuton kahvi (beanless coffee) tai korvikekahvi. Viimeksi mainitusta saattaa tulla mieleen sikuri, jonka juuria käytettiin kahvin korvikkeena Suomessa sotavuosina. Täällä Pohjantähden alla kahvin korvikkeita valmistettiin myös paahdetusta viljasta, sokerijuurikkaasta ja voikukan juurista.

Vuosikymmeniä sodan jälkeenkin eräs iäkäs sukulaiseni lisäsi kahviin suolaa, jotta kahvia kuluisi vähemmän: suola terästää kahvin makua ja on halvempaa kuin kahvi. Mukana tulevat terveyshaitat.

Pavuton kahvi kuormittaa ympäristöä vähemmän, mutta on nykyisin kalliimpaa kuin oikea kahvi. Jos pavutonta kahvia valmistettaisiin suurempia määriä, se voisi kuitenkin olla halvempaa kuin perinteinen kilpailijansa. Kahvin hinta on viime aikoina noussut ennätystasolle.

Jos pavuton kahvi voisi korvata edes vain kahvin ennustetun kysynnän kasvun, se olisi voitto koko planeetalle, eikä se lopettaisi kenenkään liiketoimintaa. Ilmaston muuttuessa kahvinviljelijät voisivat siirtyä käyttämään muita laillisia viljelykasveja, jotka eivät edellytä metsien kaatamista.

Perinteisillä korvikekahveilla on huono maine. Ne eivät maistu kahvilta ja ovat yleensä kofeiinittomia. Viime vuosina on kuitenkin syntynyt yrityksiä, joiden tuotteet pyrkivät jäljittelemään yhtä maailman suosituimmista juomista niin maultaan, kofeiiniltaan kuin juomakokemukseltaankin. Valitettavaa tai ei, niitä ei ole myynnissä Suomessa eikä verkkotilauskaan ole välttämättä mahdollista.

Atomo on amerikkalainen pavutonta kahvia valmistava yritys, joka on perustettu 2019. Sen kahveja myydään Yhdysvalloissa alle sadassa kahvilassa. Euroopassa Atomon kahvia ei ole saatavilla.

Atomo Espresson ainesosien lista on hengästyttävän pitkä: taatelin siemenet, pähkinämaitopuun siemenet, vihreä banaani, auringonkukansiemenuute, hedelmäsokeri, herneproteiini, johanneksenleipäpuu, hirssi, mansikkakuitu, sarviapilan siemenet, sitruuna, guava, marja-aronia ja kofeiini.

Tärkein ainesosa on taatelin siemenet. Ne ovat kivikovia, ja siksi ne ensin rouhitaan. Sitten lisätään marinadi, joka koostuu muista edellä mainituista ainesosista. Lopuksi siemenet paahdetaan uusien makujen, aromien ja yhdisteiden luomiseksi.

Atomon käyttämä kofeiini on peräisin vihreästä teestä, josta se on poistettu. Myös synteettisesti valmistettua kofeiinia käytetään antamaan kahville potkua. Atomo valmistaa myös pavuttoman ja perinteisen kahvin sekoituksia.

Vuonna 2021 perustetun hollantilaisen Northern Wonderin pavuttomissa kahveissa tärkeimpiä ainesosia ovat paahdettu ja jauhettu lupiini, kikherne, mallasohra ja – kuinka ollakaan – sikuri. Northern Wonderin pavuttomia kahveja myydään Hollannissa ja Sveitsissä. Yksityisasiakkaat voivat tilata kahvia verkkotilauksena Belgiaan ja Saksaan.

Muita pavuttomia kahveja valmistavia yrityksiä ovat muun muassa singaporelainen Prefer ja amerikkalainen Minus. Ala on alkuvaiheessa, ja yrityksiä on vielä melko vähän.

Vaikka uusien korvikkeiden väitetään tavoittavat kahvin maun suhteellisen hyvin, oikean kahvin tuoksu on osoittautunut vaikeaksi haasteeksi. Pavuton kahvi ei myöskään tarjoa tunneyhteyttä kaukaisiin paikkoihin, kuten Brasiliaan, Kolumbiaan, Etiopiaan tai Indonesiaan, samalla tavalla kuin oikea kahvi.

Myös laboratoriossa kasvatettua kahvia kehitetään. Samaan tapaan kuin eläinsoluja voidaan kasvattaa bioreaktorissa, myös kahvikasvista saatuja soluja voidaan kasvattaa, fermentoida ja paahtaa. Suomessa tätä on tutkinut VTT, joka osoitti tekniikan toimivuuden muutama vuosi sitten. Solupohjaisia kahvialan yrityksiä ovat muun muassa sveitsiläinen Foodbrewer, yhdysvaltalainen California Cultured ja singaporelainen Another.

Niiden kahvi voi olla lähempänä alkuperäistä kahvia kuin Atomon tai Northern Wonderin kaltaiset korvikkeet. Uusia elintarvikkeita koskeva sääntely ja markkinointi vievät kuitenkin aikansa. Epäilyjä kohdistuu myös soluteknologian taloudelliseen kannattavuuteen.

Korvikekahvin ongelmat ovat samantapaisia kuin lihan, makkaran, leikkeleiden, maidon ja juuston korvikkeiden. Ne eivät yleensä maistu, tuoksu tai tunnu yhtä hyviltä kuin tuotteet, joita ne korvaavat tai yrittävät jäljitellä. Myös korvikkeiden ravintoarvon ja terveellisyyden, kuten suolan määrän, eteen piirtyy kysymysmerkkejä.

Korvikkeiden sijasta voi ruoanvalmistuksessa käyttää tuoreita vihanneksia ja juureksia. Ne maistuvat paremmilta ja ovat terveellisempiä kuin korvikkeet.

Korvikekahvin tapauksessa kysymys saattaa tiivistyä siihen, voisiko kahvin sijasta juoda teetä. Monen vastaus on ”ei”: tee on laiha litku, on pakko saada kahvia. Voisiko tätä harkita uudelleen?