Vanhalla sanonnalla viitataan tekemisten ja tekemättä jättämisten (yleensä ikäviin) seurauksiin. Niihin kiinnittää huomiota Bioscience-lehdessä äskettäin julkaistu ilmastokatsaus. Sen pääviesti on, että fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on epäonnistunut maailmanlaajuisesti.
Yksi ilmastokatsauksen kirjoittajista on Johan Rockström, jonka johtama tutkimusryhmä Stockholm Resilience Centre on määritellyt yhdeksän planetaarista eli olemassaolomme kannalta kriittistä tekijää ja niihin liittyvää raja-arvoa. Toimintamme vaikutusten tulisi pysyä kyseisten raja-arvojen alapuolella, jotta ihmiskunnalla on elinmahdollisuuksia tulevaisuudessakin (Rockström ym. 2009).
Bioscience-lehdessä julkaistussa katsauksessa tarkastellaan peräti 35 planetaarisen tunnusluvun kehittymistä viime vuosikymmeninä. Niihin kuuluu maailman väestömäärä, syntyvyys, hiilidioksidi- ja metaanipäästöt, jäätiköiden paksuus, merenpinnan korkeus sekä lihantuotannon ja märehtijäkarjan määrä.
Tutkituista tunnusluvuista 25 on ennätyksellisellä tasolla, mukaan lukien päästöt ja väestönkasvu.
Maapallon väkiluku kasvaa päivittäin noin 200 000:lla ja tekee siis joka päivä uuden ennätyksen. Tänä vuonna väkiluku on kasvanut yli 50 miljoonalla ja on jo lähes 8,2 miljardia. Kasvu tulee enimmäkseen Afrikasta. Kasvua voitaisiin hillitä tyttöjen ja naisten koulutusta ja oikeuksia parantamalla.
Synkästä pääviestistä huolimatta myönteisiäkin merkkejä on näkyvissä. Väkiluvun on ennustettu kääntyvän laskuun lähes kaikissa maissa vuosisadan loppuun mennessä.
Märehtivän karjan määrä maapallolla kasvaa päivittäin 170 000:lla. Karja tuottaa paljon metaanipäästöjä. Lihaa tuotetaan ja kulutetaan enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ilmastokatsauksen tekijät kehottavat siirtymään kasvispohjaiseen ruokavalioon.
Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreet ravitsemussuositukset ovat samoilla linjoilla. Suosituksista syntyi ”leikkelekohu”. Jääkiekkolegenda Timo Jutila kertoi, että hän ei aio muuttaa ruokavaliotaan, vaikka uudet ravitsemussuositukset siihen ohjeistavatkin. Huomionarvoisempaa kuin Jutilan grillaaminen on kuitenkin tämä: ruokasiirtymä olisi tehtävä niin, että taloudellinen tai yhteiskunnallinen epätasa-arvo ei kasva. Työkalupakista tarvittaisiin maataloustukiin ja elintarvikkeiden verotukseen tarttuvia välineitä.
Maailman metsäpeitteen kato kiihtyi viime vuonna lähes neljänneksellä verrattuna edelliseen vuoteen. Kiihtyminen johtuu muun muassa metsäpaloista. Elintärkeässä Amazonin sademetsässä metsäkato on onneksi hidastunut, mikä tutkijoiden mukaan johtuu Brasilian hallituksen päätöksistä. Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä puusto ja maaperä sitovat ilmasta hiilidioksidia. Hiilinieluna toimivassa metsässä puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu takaisin ilmaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summa vuonna 2023 oli -1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kyseinen sektori oli siis niukin naukin nettonielu.
Viime vuonna fossiilisten polttoaineiden kulutus kasvoi maailmanlaajuisesti puolitoista prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Fossiilisten polttoaineiden kulutus on noin 14-kertainen verrattuna aurinko- ja tuulivoiman kulutukseen. Uusiutuva sähköntuotanto vastaa ennen kaikkea kasvavaan energian kysyntään, ei niinkään päästövähennystarpeeseen.
Energiantuotantoon liittyvät päästöt kasvoivat 2,1 prosenttia viime vuonna ja ylittivät ensimmäistä kertaa 40 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kiina, Yhdysvallat ja Intia tuottavat yli puolet tästä.
Tuotannon ja kulutuksen kasvu on johtanut myös lämpötilojen nousuun. Mittaushistoriassa vuosi 2024 on yksi kuumimmista, ellei kuumin.
Nykykehityksellä tulevat vuodet ovat lähes varmasti entistä kuumempia. Tutkijat varoittavat, että olemme pikkuhiljaa siirtymässä pois ihmislajille sopivista olosuhteista.
Myös merten lämpötila ja happamuus ovat ennätyksellisellä tasolla. Sadat miljoonat ihmiset voivat tämän vuosisadan aikana joutua jättämään kotinsa mannerjäätiköiden sulaessa ja merenpinnan noustessa.
Ilmaston lämpeneminen yhdessä lajikadon, ympäristön pilaantumisen ja taloudellisen epätasa-arvon kanssa johtavat ennennäkemättömään monikriisiin. Eräät tutkijat pohtivat jo yhteiskuntien romahtamisen todennäköisyyttä (ks. Danilo Brozović, 2023, ”Societal collapse: a literature review”, Futures 145: 103075). Tilanne globaalissa etelässä on hälyttävin.
Tiedotusvälineiden (mm. Helsingin Sanomat 12.10.2024) laajasti siteeraamassa ilmastokatsauksessa tutkijat antavat ohjeita niin päättäjille kuin kansalaisillekin. Tutkijat valavat uskoa siihen, että fossiilisten polttoaineiden käytön nopea alasajo auttaisi lämpötilan laskussa. Erityisesti metaani poistuu ilmakehästä nopeasti. Bakussa marraskuussa 2024 pidetty YK:n ilmastokokous COP29 ei kuitenkaan antanut rohkaisevia merkkejä fossiilisten polttoaineiden alasajosta.
Ilmastokatsauksen tekijät tulevat seuraavaan johtopäätökseen: vain päättäväisellä toiminnalla voimme suojella maailman luontoa, ehkäistä syvää inhimillistä kärsimystä ja taata, että tulevat sukupolvet perivät maapallon, jolla eläminen on mahdollista. Sama viesti on kuultu jo moneen kertaan, monien mielestä kyllästymiseen asti. Missä on vika, kun muutos tapahtuu liian hitaasti: viestissä vai kuulijoissa?
Ilmastonmuutoksessa on jotain samaa kuin Suomen valtion velkaantumisessa: vaikka menoja leikataan ja veroja korotetaan, mikään ei tunnu riittävän suunnan kääntämiseen. Menot ylittävät julkisen talouden kantokyvyn, ja päästöt ylittävät ympäristön kantokyvyn.
