Suomalaisen politiikan konsensushakuisuudelle on naurettu monet kerrat. Pilkkakirveet vuolevat yhä Kekkosen ajoista, jolloin konsensus oli maan tapa.
Tärkeissä kysymyksissä haluttiin tehdä päätöksiä, joilla on laajin mahdollinen tuki. Kekkonen avitti arvovallallaan yhteisymmärryksen syntymistä. Se oli etenkin ulkopolitiikassa mutta myös sisäpolitiikassa tapa välttää epätoivottua huomiota ulkovalloilta.
Ilmastonmuutos on konsensuksen arvoinen ongelma. Uhkaahan se yhdessä luonnonvarojen ehtymisen kanssa elämän perusedellytyksiä.
Niiden varjelemisessa on yrityksillä ja talouselämällä tärkeä rooli. Tehtävää riittää muillekin, kuluttajista ja poliitikoista alkaen.
Yritysmaailmasta kuuluu yhtenä viestinä monien joukossa, että terve yritystoiminta ei kestä liian monia vaatimuksia. Silti monet yritysjohtajat pitävät yhteiskuntavastuuta modernin yritystoiminnan keskeisenä tehtävänä ja tavoitteena. Se on myös kansalaisten enemmistön käsitys.
Suomessa ministeriöillä ja muulla julkishallinnolla on yhteiskuntavastuun ohjaamisessa ja toimien yhteensovittamisessa tärkeä rooli. Siihen kuuluvat myös yritystoiminnalle asetettavat lainsäädännölliset vaatimukset ja rajoitukset.
Ennen koronakriisiä saatujen tutkimustulosten mukaan suomalaisista suuryritysjohtajista valtaosa (81 %) pitää yhteiskuntavastuuta yhtenä tärkeimmistä syistä tarttua ilmastotoimiin. Yleisin ilmastotekoja jarruttava tekijä on puolestaan lainsäädännön ennakoimattomuus (41 %).
Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen suuryrityskyselystä, jonka ovat tehneet Vaasan yliopiston InnoLab ja e2 Tutkimus. Kyselyyn vastasi 197 johtajaa suurimmista Suomessa toimivista yrityksistä.
Suuryritykset ovat valmiita kunnianhimoisiin ilmastotoimiin ja tekevät niitä mielellään – tai yleisen mielipiteen painostuksesta – kunhan taustalla on poliittisten päätösten tuomaa ennustettavuutta. Siihen tarvitaan vaalikaudet ylittäviä politiikkalinjauksia.
Niiden valmistelu ja hyväksyminen on kuitenkin vaikeaa, jos poliittisten puolueiden välillä ja sisällä on erimielisyyttä niin tavoitteista kuin keinoistakin. Siksi luottamuksen ja yhteisymmärryksen rakentaminen on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Konsensuksen riskinä on kuitenkin vaikuttavuuden puute: se, että yksimielisyys saavutetaan vain sellaisista toimenpiteistä, jotka ovat täysin riittämättömiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Siksi tarvitaan myös tunnetta ja ymmärrystä asian tärkeydestä. Oppikirjaesimerkki tällaisen tunteen luomisesta on Kekkosen kehotus puolueille: ”Jos joku vaalitaistelussa joutuu vanhojen asioiden vuoksi hyökkäysten kohteeksi, parasta on syyttää minua, Kekkosta!”