Oulun seksuaalirikosvyyhti on herättänyt tunteiden ja tuominnan lisäksi tukun kysymyksiä. Tässä niistä kaksi: Onko moraali pohjimmaltaan universaalia vai ovatko eri kulttuurien moraalikäsitykset ihan erilaisia?

Kysymysparin voi ymmärtää empiiriseksi tai normatiiviseksi. Empiirisenä se koskee kulttuurien välisiä havaittavia eroja ja yhtäläisyyksiä. Normatiivisena kyse on siitä, pitäisikö koko maahanmuuttajajoukon tehdä parannus.

Hätiköity johtopäätös kulttuurieroista on, että kaikki arvot ja moraalikäsitykset ovat suhteellisia. Reijo Relativisti torjuu myös yleispätevien eettisten arvioiden mahdollisuuden. ”Maassa maan tavalla” sopii Reijon suuhun kuin nuuska huuleen.

Relativistin mukaan meiltä puuttuu sellainen näköalatorni ja lintuperspektiivi, josta ihmisten eettisyyttä voitaisiin arvioida yleispätevästi ja objektiivisesti. Parasta, mitä voimme tehdä, on arvioida omaa ja muiden toimintaa oman yhteisömme kriteereillä – pitäen kuitenkin mielessä, että muualla voidaan elää aivan eri sääntöjen mukaan.

Veikkaan, että kovin moni meistä ei ole jyrkkä relativisti. Tavallisempaa on, että näemme ja tunnistamme kulttuurieroja, mutta ajattelemme, että eri kulttuureista tulevia yhdistää ihmisluonto: jotain samaa meissä on.

Kaikissa kulttuureissa erotetaan hyväksyttävä toiminta moitittavasta. Niin myös Irakissa, Syyriassa, Afganistanissa. Jos joku rohkenee lisätä, että kaikilla ihmisillä on perustavasti samanlainen moraalitaju, jo kiirehtivät Reijo ja Riitta huutamaan: ”Satua!”

On kuitenkin väitetty, vieläpä tutkimustuloksena, että moraali on universaalia. Mikä hurjinta, saman Harvard-tutkimuksen mukaan ihmisillä on synnynnäinen moraalisäännöstö, joka tuottaa vaistonvaraisia päätöksiä oikeasta ja väärästä. Nämä väitteet perustuvat kyselyyn, johon on osallistunut jo neljännesmiljoona vastaajaa 120 eri maasta.

Moraalisia valintoja testaavan kyselyn väitetään osoittaneen, että laki, uskonto tai yhteisön koko eivät vaikuta ihmisten moraalisiin valintoihin. Tutkimuksen mukaan kulttuurien välisiä moraalieroja on vahvasti liioiteltu.

Tuloksia on tulkittu niin, että moraaliset valinnat ovat intuitiivisia ja automaattisia. Siten moraaliset valinnat perustuvat nopeaan ajatteluun, jota psykologi Daniel Kahneman kutsuu järjestelmä 1:ksi. Tarvitaan kuitenkin myös hidasta ajattelua eli järjestelmä 2:ta: moraalisten valintojen perusteleminen ja moraali-intuitioiden kyseenalaistaminen vaativat aikaa ja vaivaa.

Kun joku tekee pahaa toiselle tai jättää tekemättä hyvää, voi kyse olla muun muassa piittaamattomuudesta tai ajattelemattomuudesta. Molempia on tavattu maailman sivu. Järjen ja omantunnon ääni peittyy usein muiden äänien alle.

Moni epäilee arvojen ja etiikan perustumista biologiaan – ja on epäilyksineen hyvässä seurassa. Epäilijöiden mukaan arvot opitaan kulttuurista eivätkä ne periydy geeneissä. Olisiko siis Harvardin tuloksille muita selityksiä? – Evolutiivisen selityksen mukaan esimerkiksi rehellisyys ja lupausten pitäminen ovat välttämättömiä minkä tahansa yhteisön säilymiselle. Siksi Oulusta Bagdadiin on äitejä, jotka opettavat lapsilleen: ”Puhu totta, pidä lupauksesi äläkä tee pahaa toisille tai itsellesi!”

Lauri Viita kirjoitti:

Äidit vain, nuo toivossa väkevät,
Jumalan näkevät.
Heille on annettu voima ja valta
kohota unessa pilvien alta
ja katsella korkeammalta.
(Alfhild-runon avaussäe, julkaistu Betonimylläri-kokoelmassa vuonna 1947)