Tarkastelin edellisessä blogissani sitä, mikä elämässä on tärkeintä. Tuo kysymys johdattaa meitä arvojemme jäljille. Samoille jäljille voi kuitenkin päästä myös muuta tietä. Yhden tien tarjoavat uuden vuoden lupaukset.

Uuden vuoden lupaukset ovat monille leikkiä, mutta ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Leikin varjollakin arvomme näkyvät siinä, mitä pidämme tärkeänä ja tavoiteltavana. Monet meistä arvostavat esimerkiksi terveyttä, hyvinvointia ja ystävyyttä. Ne ovat uuden vuoden lupausten kestoaiheita.

Sosiaalipsykologian professori emeritus Klaus Helkama Helsingin yliopistosta on tutkinut suomalaisten arvoja. Hänen mukaansa suomalaiset arvostavat luontoa, rehellisyyttä ja turvallisuutta.

Mutta mitä arvot ovat? – Ne ovat hyvinä ja tärkeinä pidettyjä ominaisuuksia. Ne ovat ihanteita ja toiminnan perimmäisiä tavoitteita. Arvot ohjaavat siten ihmisten tekoja ja toimintaa. Jos arvostat esimerkiksi vapaa-aikaa yli kaiken, teet oletettavasti erilaisia valintoja kuin sellainen, joka arvostaa vain työtä.

Arvoja on sekä yksilöillä että yhteisöillä. Arvoja voidaan myös selvittää ja tyypitellä. Tällaisella empiirisellä arvotutkimuksella on kunniakkaat perinteet myös Vaasan yliopistossa. Professori emeritus Ari Salmisen johdolla selvitettiin muutama vuosi sitten, millainen on suomalaisten mielestä kunnon kansalainen. Vastaajien mukaan kunnon kansalainen maksaa verot, toimii lainkuuliaisesti ja arvostaa rehellistä työtä.

Helkaman arvotutkimuksissa näkökulma on väljempi. Hänen mukaansa ihmiset ovat arvojen suhteen aika samanlaisia eri puolilla maailmaa. Kaikki arvostavat esimerkiksi hyväntahtoisuutta.

Suomalaiset poikkeavat muista eurooppalaisista kuitenkin kahdessa arvotyypissä. Universalismissa suomalaiset ovat Euroopan ykkösiä. Universalismiin lasketaan kuuluvaksi muun muassa luontoarvot ja tasa-arvo.

Myös yhdenmukaisuus ja turvallisuus ovat suomalaisille tärkeämpiä kuin naapurimaiden kansalaisille. Yhdenmukaisuudella tarkoitetaan tässä oman yhteisön normien noudattamista. Suomalaiset ovat siis aika sääntöorientoituneita verrattuna monien muiden maiden kansalaisiin. Tuskin tämäkään on yllätys.

Rehellisyys on suomalaisille tärkeää. Protestanttinen Eurooppa on itse asiassa ainoa maailmankolkka, jossa enemmistö sanoo, että toisiin ihmisiin voi luottaa. Tiedotusvälineissä, sosiaalinen media etunenässä keskustellaan kuitenkin parhaillaan siitä, miten tähän luottamukseen on tullut viime aikoina paljon säröjä. Väitetään, että Suomessa arvoja koskeva yhtenäiskulttuuri murenee muun muassa maahanmuuton, poliittisten ääriliikkeiden ja tuloerojen kasvun myötä.

Vaikka monet muut asiat muuttuvat yhteiskunnassa paljon nopeammin kuin arvot, yhteiskunnan arvopohjan seuraaminen on tärkeää. Arvot ovat demokratian ja oikeusvaltion sydänääni ja terveydentilan mitta.

Turvallisuus on suomalaisille selvästi tärkeämpi arvo kuin länsieurooppalaisille keskimäärin. Silloin kun turvallisuus on uhattuna, sen tärkeys kasvaa. Tämä koskee arvoja yleisemminkin. Arvot ovat ominaisuuksia, joista meidän on vaikea luopua ja joista haluamme pitää kiinni, tuli mitä tuli.