Yrittäjämäinen ajattelu on monen tekijän summa. Se syntyy muun muassa yritysideasta, yrittämisen halusta, osaamisesta, kysynnän arvioinnista ja riskinotosta.
Pohjanmaata pidetään yrittäjämaakuntana. Sitä pidetään myös seutuna, jossa ollaan ylpeitä omasta kulttuurista, murteesta ja historiasta. Onko Pohjanmaan maine oikeutettu vai trossataanko täällä tyhjästä?
Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen seuduilla teollisuus on muuttunut suuresti viime vuosikymmeninä. Uutta teollisuutta on syntynyt ja vanhaa on hävinnyt. Pohjalaismaakuntien elinkeinoelämä on monipuolistunut.
Tuoreen selvityksen mukaan Vaasa on kehittynyt suomalaisista kaupungeista ja seutukunnista parhaiten vuodesta 2008 nykyhetkeen. Vaasan perusta on vahva ja monipuolinen elinkeinorakenne, jossa teollisuus on pärjännyt hyvin. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on korkea. Vuonna 2014 se oli lähes 127 prosenttia.
Vaasa on myös korkeakoulupaikkakunta, jossa riittää osaamista ja imua. Seutu on nostettu muun Suomen esikuvaksi vahvan vientiteollisuuden, Pohjoismaiden suurimman energiateollisuuskeskittymän ja yleisen yritteliäisyyden tyyssijana.
Energiateollisuuskeskittymä ei ole syntynyt Vaasaan sattumalta, vaan historiallisten ja maantieteellisten syiden siivittämänä. Vaasalaisen teollisuushistorian merkkipaaluja ovat tervanpoltto, höyrymylly, puuvillatehdas, laivanvarustus ja venemoottoriteollisuus. Tärkeä rooli kaupungin teollistumisessa on ollut sellaisilla yrittäjillä kuin August Levón ja John Wickström.
Kuluneen vitsin mukaan paras rokotus yrittäjyyttä vastaan on kauppatieteen opinnot. Kuten monet muut vitsit tämäkin liioittelee. Jos vitsissä piilee totuuden siemen, se kai liittyy Saarnaajan viisauteen: tieto lisää tuskaa. Voisi kuvitella, että kauppatieteilijöiden laaja tietämys erilaisista yrittäjyyteen liittyvistä vaatimuksista ja riskeistä hillitsee heidän intoaan ryhtyä yrittäjiksi.
Tuore vastaesimerkki on Vaasa Entrepreneurship Society (VES). Se on Vaasan yliopiston opiskelijoiden vuonna 2015 perustama yhdistys, joka kokoaa yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneita korkeakouluopiskelijoita. Yhdistys haluaa edistää opiskelijoiden yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä ajattelua.
Mitä on tämä yrittäjämäinen ajattelu? Mieleen saattaa tulla kliseitä huikeista innovaatioista, Saarijärven Paavon kärsivällisyydestä sekä mahdollisuuksien näkemisestä siellä, missä muut näkevät ongelmia. Nämäkin voivat kuulua yrittäjämäiseen ajatteluun, mutta monessa tapauksessa kysymys on jostain paljon arkisemmasta.
Tärkeä motiivi monille yrittäjille on halu työllistää itse itsensä. Tärkeää on myös halu tehdä oman työn muotoa ja sisältöä koskevat päätökset mahdollisimman itsenäisesti. Tähän liittyy toive, että saisi olla oman työnsä herra. Se ei kuitenkaan välttämättä toteudu yrittäjänä kovin hyvin tai helposti. Sen sijaan moni yrittäjä kertoo pitkistä työpäivistä ja lyhyistä lomista. Myös muun muassa tulojen epävarmuuteen sekä yrittäjän eläkkeeseen ja muihin ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät epäkohdat saavat monet miettimään, olisiko helpompaa olla toisen palveluksessa.
Yrittäjämäisessä ajattelussa keskeistä on yritystoiminnan taloudellisten, teknisten ja oikeudellisten vaatimusten tunnistaminen. Omia edellytyksiä ja mahdollisuuksia on arvioitava näiden vaatimusten valossa. Aivan keskeistä on kysynnän ja tarjonnan arviointi. Koska kysynnän olemassaolo on yritystoiminnan ratkaiseva edellytys, yrittäjämäisessä ajattelussa tarvitaan myös markkinoinnin ymmärtämistä. Tämä ei sulje pois sitä, että jotkut yrittäjät onnistuvat taidolla ja tuurilla ilman huolellista suunnittelua ja markkina-analyysiä.
Yrittäjämäisen ajattelun ydin on todellisuudentajussa ja yrittämisen halussa. Todellisuudentajuun kuuluu tässä ainakin kolme elementtiryhmää: (i) oma osaaminen, toteuttamiskelpoinen yritysidea ja rahoitus, (ii) asiakkaan ja kysynnän tunnistaminen sekä (iii) riskien tunnistaminen ja hallinta. Todellisuudentaju ei lannista yrittäjää, vaan saa hänet ponnistelemaan yrityksensä käynnistämiseksi ja kehittämiseksi. Yrittäjyyteen kuuluu myös aina riskinotto ja epäonnistumisen mahdollisuus. Epäonnistunutta ei pidä tyrmätä, vaan kannustaa aloittamaan uudelleen.
Moni yrittäjä on erityisen innostunut omien tuotteidensa tai palveluidensa kehittämisestä. Toisten yrittäjien vahvuudet liittyvät erityisesti myyntiin ja markkinointiin. Moni haluaa myös työllistää muita ja verkottua toisten yrittäjien kanssa, sillä yksityisyrittäjäkään ei välttämättä halua olla yksin. Yhteisön tuen tarve on myös Vaasa Entrepreneurship Societyn taustalla.
Yrittäjät tarvitsevat eri vaiheissa erilaista tukea. Heitä kannattaa tukea, sillä pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjät työllistävät Suomessa eniten.
…
Vaasan yliopistolla järjestetään yrittäjyysaiheinen Oiva Ketonen -seminaari Tritonian Nissi-auditoriossa tiistaina 15.11.2016 klo 18. Puheenvuoroissa pureudutaan pohjalaisen yrittämiseen vahvuuksiin ja heikkouksiin. Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen puhuu aiheesta ”Miksi Suomessa ja Pohjanmaalla kannattaa yrittää”. Wapice Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tuominen puhuu yrittämisen haasteista ja riskeistä. Esityksiä kommentoi professori Jussi Kantola.
