Seuraavassa on tuore esimerkki korrelaation ja kausaliteetin sekaantumasta:
Kielikurssien ja -matkojen järjestäjä EF on julkaissut englannin kielen taitoa eri maissa mittaavan tutkimuksen (EF English Proficiency Index 2012). Tulosten mukaan ruotsalaiset, tanskalaiset, hollantilaiset ja suomalaiset osaavat englantia vieraana kielenä parhaiten.
EF:n varatoimitusjohtaja Michael Lu kommentoi tutkimusta suureellisesti sanoen, että englanti on avain luovuuteen ja kilpailukykyyn. Lun mukaan tulosten tulisi havahduttaa heikosti menestyneet maat, koska raportti osoittaa, että kehno englannin taito on yhteydessä kaupankäynnin ja innovaatioiden vähäisyyteen sekä alhaisiin tuloihin (Flybe Uncovered, Winter 2012, 60).
Tutkimuksen uutisoinnissa esitetään tulosten viittaavan siihen, että kehno englanti ajaa euroalueen kriisimaat Italian, Espanjan ja Portugalin karille. Maat kuuluvat englannin taidoissa Euroopan heikoimpiin.
Uutisessa perusteettomasti väitetään laman johtuvan heikosta englannista. Tutkimus osoittaa vain, että taloudellinen lama ja keskiarvoa heikompi englannin taito korreloivat keskenään: samoissa maissa on lama ja ihmiset osaavat englantia vähän. Näiden ilmiöiden taustalla saattaa olla kuitenkin esimerkiksi yhteinen historiallinen syy.
Vieraan kielen taidon ja taloudellisen hyvinvoinnin suhde voi olla monenlainen, ei aina kausaalinen. Silloinkin, kun suhde on kausaalinen, syy-yhteyden suunta voi vaihdella. Seuraavassa on näistä esimerkki:
Taiwanissa liikkuminen on kiinaa osaamattomille vaikeaa, koska muun muassa tienviitat ja ruokalistat ovat vain kiinaksi ja koska useimpien paikallisten asukkaiden englannin taito on hyvin rajallinen. Samoin on koreankielisessä Etelä-Koreassa. Yleisesti heikko englanti ei ole kuitenkaan estänyt näiden ”Aasian tiikereiden” talouden rakettimaista nousua. Ne käyvät kauppaa menestyksellisesti paitsi naapureidensa myös kaukaisten maiden kuten Suomen kanssa.
Tulkeilla, kääntäjillä ja englanninopettajilla riittää Taiwanissa ja Etelä-Koreassa töitä. Näissä maissa vientikysynnän ja englannintaitoisen myynti- ja markkinointihenkilöstön kasvulla on ollut kaksisuuntainen suhde: ne ovat ruokkineet toinen toistaan.
